Avaa päävalikko

Yölinjalla on Tapio Rautavaaran tunnetuksi tekemä kantrikappale. Laulun säveltäjäksi ja sanoittajaksi on aiemmin merkitty Tapio Rautavaara. Laulun tekijätietoja on sittemmin muutettu.[1][2] Korjatut tekijätiedot esiintyivät ensimmäistä kertaa Rautavaaran CD-kokoelmaboksilla "Kulkurin taival".

Nykyään kappale on merkitty I Walk the Line -kappaleen käännökseksi; säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Johnny Cash ja suomalaisen tekstin sanoittaja Rautavaara. Suomenkielinen teksti ei ole suora käännös: se kertoo rekkakuskien elämästä ja Cashin teksti on rakkauslaulu.

Tapio Rautavaara oli Yhdysvaltoihin vuosina 1959 ja 1960 tekemillään esiintymismatkoilla tutustunut countrysävelmiin ja tuonut niitä mukanaan kotiin usean LP-levyn verran. Joukossa oli muun muassa Suomessa vielä silloin täysin tuntemattoman Johnny Cashin levyjä. Ensimmäinen jonkinasteista menestystä saavuttanut Rautavaaran kantrisävelmä oli ollut hänen tammikuussa 1961 levyttämänsä Kohti Alaskaa, jonka suomenkielisen tekstin kirjoitti Sauvo Puhtila nimimerkillä Solja Tuuli. Rautavaara itse ajoi tuohon aikaan keikkamatkoillaan noin 50 000 kilometriä vuodessa ja Yölinjalla-laulun teksti syntyi eräänä yönä hänen palattuaan kotiin neljän aikaan aamuyöllä. Hän ei saanut unta, otti kynän ja paperia ja alkoi kirjoittaa. Noin kello seitsemän hän kirjoitti tekstin koneella puhtaaksi ja jätti sen työpöydälleen. Rautavaaran tyttäret lukivat tekstin aamulla lähtiessään kouluun ja joku heistä kirjoitti paperin alareunaan "8+".[3] Rautavaara itse kuvasi laulua näin:

Olen usein samaistanut itseni rekka-autonkuljettajiin. Minulla on hitunen rekkakuskin sielua. Vuositolkulla kuljin laulureissuillani samat huoltoasemien kuppilat kuin nuo äärimmäisen ankaraa ja kuluttavaa työtä maanteillä tekevät miehet. Joka kerta kun näin baarissa rekkakuskeja, vein kahvikuppini samaan pöytään, vaikkei siihen olisi aina mahtunutkaan. Kuulin tuosta ammatista lähes kaiken mahdollisen. Totesin, ettei minun ammatillani ja heidän ammatillaan ole juuri muuta eroa kuin auton koko. Olen nähnyt, miten iso ja kova mies itkee baarissa elämänsä menoa, ikuista ajoa, joka särkee onnellisen avioliiton. Niin syntyi viimein 1962 laulu Yölinjalla. Se on tehty miehistä, jotka kiroavat kuskipukeillaan, kun radiokuuluttaja sanoo kello 24:n ja Maamme-laulun aikaan: "Hyvää yötä, nukkukaa hyvin."[4]

Edelleenkin esiintyy näkemystä, että Cashin ja Rautavaaran laulut eivät ole sama sävellys. Rautavaaran kappale poikkeaa alkuperäisestä sekä melodialtaan että rytmiikaltaan: sen voisi sanoa olevan variaatio (ei käännösversio) Cashin kappaleesta. "I Walk The Linessa" ja "Yölinjassa" on samat säestyssoinnut, eikä säestyssoinnuilla ole tekijänoikeudellista suojaa. Yölinjalla-kappaleen sovitus on Harry Bergströmin laatima.[5]

Vuonna 1981 ilmestyneen neljän LP-levyn kokoelman Tapio Rautavaara - reissumies kansiteksteissä "Yölinjalla"-kappaletta kuvaillaan näin:

Säveltäjäksi on merkitty itse T. Rautavaara. Melodia jäljittelee onnistuneesti amerikkalaista kantrityyliä, ja Tapsan oma sanoitus istuu kuin valettu.

”Yölinjalla” ilmestyi alun perin 1962 singlen B-puolena, joten siitä ei ilmeisesti odotettu suurta hittiä. Singlen A-puolella oli kappale ”Kun ei niin ei”, joka myös on Rautavaaran suomennos amerikkalaisesta kantrisävelmästä. Alkuperäisen version ”The Ways of a Woman in Love” ovat levyttäneet Charlie Rich ja Johnny Cash.

Rautavaara levytti "Yölinjalla"-kappaleen kaksi kertaa: 1962 ja 1965. Ensimmäinen akustisempi versio on näistä tunnetumpi. Uudemman version sovitus (Toivo Kärki[6]) poikkeaa ensimmäisestä melko paljon: esimerkiksi lauluhyräilyosuus on jätetty pois, säestyssoinnut eivät ole samat ja yhtenä taustainstrumenttina on sähkökitara.

Yölinjalla-laulun ovat levyttäneet myös Rauli Badding Somerjoki, Kaj Lind, Jukka Raitanen, Matti Esko ja Erkki Liikanen. Turo's Hevi Gee on tehnyt kappaleesta parodian ”Lokalinjalla”.

LähteetMuokkaa

  1. Yölinjalla Suomen äänitearkiston tietokannassa
  2. blogit.yle.fi – Yölinjalla kappaleen tekijätiedot päivittyneet
  3. Lasse Erola: Tapsa: Tapio Rautavaaran elämä, s. 301–304. Helsinki: Helsinki-kirjat Oy, 2012. ISBN 978-952-5989-10-6.
  4. Tapio Rautavaara ja Juha Numminen: En päivääkään vaihtaisi pois, s. 180–181. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1502-9.
  5. Veikko Tiiton kotisivut
  6. Erola 2012, s. 305.