Kirjohiekkahautoja
Kirjohiekkahautoja[3] (Xenotilapia melanogenys) on kirjoahventen heimoon ja hiekkahautojien sukuun kuuluva kalalaji. Sitä kalastetaan ja pidetään akvaariokalana.[4]
| Kirjohiekkahautoja | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Alaluokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Kirjoahvenkalat Cichliformes |
| Heimo: | Kirjoahvenet Cichlidae |
| Suku: | Hiekkahautojat Xenotilapia |
| Laji: | melanogenys |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Xenotilapia melanogenys |
|
| Synonyymit[2] | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Koko ja ulkonäkö muokkaa
Kirjohiekkahautoja voi kasvaa enintään 15 senttimetrin mittaiseksi.[4] Lajilla on pitkänomainen ruumis ja melko pitkä kuono.[5] Koiraat ovat naaraita kookkaampia ja lisäksi koirailla on pidempi selkäevä ja peräevä.[6]
Levinneisyys ja elinympäristö muokkaa
Kirjohiekkahautoja on pohjakala, jota tavataan kotoperäisenä Tanganjikajärvessä.[4] Laji elää melko syvissä, korkeimmillaan 40 metrin syvyisissä vesissä, mutta kutuaikana se siirtyy huomattavasti matalampiin vesiin.[5] Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut kirjohiekkahautojan vuonna 2006 puutteellisesti tunnetuksi lajiksi.[1]
Ravinto ja elintavat muokkaa
Kirjohiekkahautoja etsii ravintoa suurissa parvissa seuloen syötävää pohjahiekasta.[5] Lajin vatsasta on löydetty ainakin hankajalkaisia, raakkuäyriäisiä ja katkarapuja. Naaras hautoo mätimunia suussaan.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Bigirimana, C.: Xenotilapia melanogenys IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2006. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Synonyms of Xenotilapia melanogenys FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Varjo, Markku; Koli, Lauri ja Dahlström, Harri: Maailman kalojen nimet, s. 91. Suomen Biologian Seura Vanamo, 2004. ISBN 951-9108-13-0.
- ↑ a b c d Xenotilapia melanogenys (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c Andersen, Thomas: A sparkling jewel: Xenotilapia melanogenys (Boulenger, 1898) The Cichlid Room Companion. 1.12.2005. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)
- ↑ Xenotilapia melanogenys (Black-Chinned Xenotilapia) Seriously Fish. Viitattu 29.11.2022. (englanniksi)