William Jackson Hooker

William Jackson Hooker (6. heinäkuuta 1785 Norwich, Englanti12. elokuuta 1865 Lontoo) oli englantilainen kasvitieteilijä. Hän oli Joseph Dalton Hookerin isä.[1][2]

William Jackson Hooker
William Jackson Hooker by Spiridione Gambardella.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt6. heinäkuuta 1785
Norwich, Englanti
Kuollut12. elokuuta 1865 (80 vuotta)
Lontoo
Koulutus ja ura
Väitöstyön ohjaaja James Edward Smith
Oppilaat Joseph Dalton Hooker
Tutkimusalue Kasvitiede ja plant taxonomy (käännä suomeksi)

Elämä ja uraMuokkaa

Koulun käytyään Hooker matkusteli ja harrasti luonnontieteitä, erityisesti ornitologiaa ja entomologiaa, mutta keskittyi myöhemmin kasvitieteeseen. Hänen ensimmäinen kasvitieteellinen retkikuntansa suuntautui Islantiin kesällä 1809 Joseph Banksin ehdotuksesta, mutta hänen keräämänsä luonnontieteelliset näytteet muistiinpanoineen ja piirustuksineen katosivat paluumatkalla laivan palamisen vuoksi, ja Hooker itse selvisi täpärästi hengissä. Hyvä muisti auttoi häntä kuitenkin julkaisemaan selostuksen saaresta, sen asukkaista ja kasvistosta (Journal of a Tour in Iceland), joka julkaistiin yksityisesti vuonna 1811 ja painettiin uudelleen vuonna 1813. Vuonna 1814 hän vietti yhdeksän kuukautta kasvitieteellisillä retkillä Ranskassa, Sveitsissä ja Pohjois-Italiassa. Hooker asettui asumaan Halesworthiin, Suffolkiin, ja omistautui herbaarionsa perustamiselle, josta tuli kasvitieteilijöiden keskuudessa maailmanlaajuisesti tunnettu. Vuonna 1816 ilmestyi hänen ensimmäinen tieteellinen teoksensa British Jungermanniae, jota seurasi William Curtisin Flora Londinensis -teoksen uusi painos, johon hän kirjoitti kuvaukset, Alexander von Humboldtin ja Aimé Bonplandin Plantae cryptogamicae -teoksen kuvaus, yhdessä tohtori Thomas Taylorin kanssa laadittu Muscologia Britannica, joka on erittäin kattava kuvaus Ison-Britannian ja Irlannin sammalista (1818), sekä hänen Musci exotici -teoksensa (1818–1820). Vuonna 1820 hän otti vastaan Glasgow'n yliopiston kasvitieteen professuurin, ja hänestä tuli pian suosittu luennoitsija.[1][2]

Lähinnä Hookerin ponnistelujen ansiosta kasvitieteilijöitä nimitettiin Britannian hallituksen retkikuntiin. Hänen herbaariinsa tuli runsaasti arvokkaita lisäyksiä kaikkialta maailmasta, ja hänen asemansa kasvitieteilijänä parani näin huomattavasti. Hänestä lyötiin ritariksi vuonna 1836, ja vuonna 1841 hänet nimitettiin Kewin kuninkaallisen kasvitieteellisen puutarhan johtajaksi William Townsend Aitonin erottua tehtävästään. Hänen johdollaan puutarhan arboretum laajennettiin 270 hehtaariin, rakennettiin uusia kasvihuoneita ja perustettiin kasvitieteen museo. Puutarhan johtajana Hooker julkaisi muun muassa seuraavat teokset: Icones plantarum (1837–1854), Genera filicum (1842), Species filicum (1846–1864) ja The British Ferns (1861–62). Hän toimitti myös Botanical Miscellany -lehteä (1830–1833), Journal of Botany -lehteä (1834–1842), London Journal of Botany -lehteä (1842–1848) ja Journal of Botany and Kew Garden Miscellany -lehteä (1849–1857). Hänestä tuli Ruotsin tiedeakatemian ulkomaanjäsen vuonna 1833 ja Uppsalan tiedeseuran jäsen vuonna 1847.[1][2]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Hooker, William Jackson Nordisk familjebok. 1909. Viitattu 23.042022.
  2. a b c Hooker, William Jackson Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 23.042022.

Aiheesta muuallaMuokkaa