Wilhelm Keitel

saksalainen sotamarsalkka

Wilhelm Bodewin Johann Gustav Keitel (22. syyskuuta 1882 Hannover, Saksan keisarikunta16. lokakuuta 1946 Nürnberg, miehitetty Saksa) oli saksalainen sotamarsalkka ja OKW:n (Oberkommando der Wehrmacht) komentaja toisessa maailmansodassa.

Wilhelm Keitel
Keitel vuonna 1942
Keitel vuonna 1942
Henkilötiedot
Syntynyt22. syyskuuta 1882
Bad Gandersheim, Saksan keisarikunta
Kuollut16. lokakuuta 1946 (64 vuotta)
Nürnberg, miehitetty Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Saksan keisarikunta
 Weimarin tasavalta
 Saksa
Palvelusvuodet 1901–1945
Komentajuudet Wehrmacht
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo sotamarsalkka
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Keitel värväytyi armeijaan 1902 ja hänet ylennettiin vänrikiksi. Ensimmäisen maailmansodan alkaessa hän oli sotilasarvoltaan kapteeni. Keitel haavoittui vakavasti kranaatista syyskuussa 1914. Pian hänet nimitettiin pataljoonan komentajaksi ja hän palveli 199. jalkaväkirykmentissä vuonna 1917.

Keitel allekirjoittamassa vahvistetun natsi-Saksan armeijan antautumisasiakirjan Berliinissä 8./9. toukokuuta 1945.

Sodan jälkeen Keitel liittyi oikeistolaisiin vapaajoukkoihin. Hän oli edelleen armeijan palveluksessa. Keitel ylennettiin everstiluutnantiksi helmikuussa 1929.

Kun Adolf Hitleristä tuli valtakunnankansleri 1933, hän nimitti Keitelin ystävän Werner von Blombergin puolustusministeriksi. Blomberg esitteli Keitelin Hitlerille. Hitler kertoi elintilan hankkimissuunnitelmansa asevoimien johtajille marraskuussa 1937. Blomberg kuului suunnitelmaa vastustaneisiin, joten hänestä hankkiuduttiin eroon Blomberg–Fritsch-kriisin avulla. Tilalle Hitler tarvitsi uskollisen, natsimyönteisen ja nöyristelevän upseerin. Hän valitsi Keitelin. Helmikuussa 1938 Keitel nimitettiin OKW:n (Wehrmachtin ylin johto) päälliköksi. Upseeritoverit käyttivät Keitelistä nimitystä ”LaKeitel”, lakeijan mukaan.[1] Kun Ranskan kukistumisen johdosta uusia kenraalisotamarsalkkoja nimitettiin peräti kaksitoista, Keitel oli yksi näistä ”tusinoittain halvemmalla” nimitetyistä (kuten moni nuorempi upseeri kommentoi nimitystä).[2]

Sodan aikana hänestä tuli yksi OKW:n keskeimmistä henkilöistä. Sotaonni kääntyi Stalingradin taistelun myötä ja puna-armeijan lopulta saarrettua Berliinin. Ennen itsemurhaansa Hitler pyysi Keiteliä auttamaan suuramiraali Karl Dönitziä armeijan mobilisoimisessa. Saksan antautumisen jälkeen toukokuussa 1945 Keitel vangittiin.

Wilhelm Keiteliä syytteet Nürnbergin oikeudenkäynnissä olivat: 1. Osallistuminen salaliittoon rauhaa vastaan, 2. Rikokset rauhaa vastaan, 3. Sotarikokset ja 4. Rikokset ihmiskuntaa vastaan. Hänet todettiin Nürnbergin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syylliseksi kaikkiin neljään syytekohtaan ja tuomittiin kuolemaan 1946. Keitel teloitettiin hirttämällä saman vuoden lokakuussa. Korostaakseen Keitelin toimien olleen rikollisia eikä sotilaallisia, liittoutuneet hylkäsivät hänen pyyntönsä tulla ammutuksi hirttämisen sijaan.[3]

Lähteet muokkaa

  • Snyder, Louis L.: Encyclopedia of the Third Reich. Wordsworth Editions, 1998. ISBN 1-85326-684-1. (englanniksi)
  • Killen, John: Luftwaffe. Helsinki: WSOY, 1969.

Viitteet muokkaa

  1. Snyder 1998, s. 192–193.
  2. Killen 1969, s. 175.
  3. Wilkes, Donald: The Trial of the Century--And of All Time. Popular Media, 10.7.2002. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa