Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi/J. G. Granö

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) Roquai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2013 kello 23.50 (EEST) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

J. G. Granö

Suomalainen maantieteilijä, joka on kehittynyt vertaisarvioinnin aikana ja ehdotankin nyt suositelluksi. Kiitoksia Tanárille kieliasun tarkastamisesta ja Urjanhaille analyyttisistä kommenteista artikkelin sisällöstä. --PtG (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.47 (EEST)

Äänestys päättyy 23. huhtikuuta 2013 kello 22.47 (EET).

Kannatan

1. Kyllä menee. --Mikrou 10. huhtikuuta 2013 kello 16.14 (EEST)
2. Kyllä. --Master Of The Rings 10. huhtikuuta 2013 kello 18.59 (EEST)
3. Useinhan tämä nimi vastaan tulee. No nytpä tietää hänestäkin kaiken. Hieno artikkeli! Roquai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 21.44 (EEST)
4. Mukava lukea hyviä juttuja suomalaisista tieteilijöistä.Tetopa (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 22.36 (EEST)
5. --Tanár 11. huhtikuuta 2013 kello 22.39 (EEST)
6. Hieno on! Jännä muuten, että kurustakaan ei ole meillä artikkelia --albval(keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 09.45 (EEST)
7. --Cortex (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 20.32 (EEST)
8. IMO --Höyhens (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 01.10 (EEST)
9. – EtäKärppä¹³ 13. huhtikuuta 2013 kello 01.30 (EEST)
10. --Urjanhai (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 07.18 (EEST)
11. Mielenkiintoinen ja monipuolinen artikkeli, punaisia aika paljon ja kuvitusta toivoisi enemmänkin, mutta muuten sisältönsä puolesta jees. —kallerna (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 18.01 (EEST)

Vastustan

Keskustelu

Tossa Hangai-kuvassa on hassu malline Malline:Delete-PD-Finland50, joka ei kaiketi ole vaarallinen...? --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 23.34 (EEST)

Hmm. Siinä on lisenssinä {{PD-Finland50}}, jossa viitataan tuohon mainitsemaasi mallineeseen ja ohjeistetaan lisäämään se, jos kuva onkin valokuvateos. Ei siellä muuten kai tuollaista mallinetta näy. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 00.34 (EEST)

Mut sitten. Johdannossa on mainittu "E. N. Setälän suunnitelmien takia" muttei kerrota suoraan mitkä ne suunnitelmat olivat. Olisi syytä sanoa jotenkin. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 23.49 (EEST)

Lue Turussa-osion toinen kappale. Siinä kerrotaan Setälän suunnitelmista supistaa yliopiston toimintaa. Ei minusta asiasta tarvitse yksityiskohtaisemmin kertoa. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 00.34 (EEST)

Pikkudetalji: En nyt ihan tarkasti muista, mitä Tiitan kirjassa oli selostettu William Morris Davisin eroosiosykliopista ja siitä luopumisesta geomorfologian paradigmana (en nyt muista käyttikö Tiitta sanaa paradigma, mutta ajatus oli kai ainakin sama), ja etenkin vielä mannerliikuntateorian vaikutuksesta asiassa, ja mikä oli näiden vaikutus Granön omien tutkimustulosten kannalta, ja ehtikö Granö itse arvioida geomorfologisten tutkimustensa teoreettisia tutkimustuloksia tältä kannalta vai tekivätkö sen vasta jälkipolvet. Jotain Tiitta tästä selosti, mutta en muista enää tarkemmin miten se meni, muuta kuin että se oli hyvin mielenkiintoinen ja jännä kuvio. (Ja hyvin tutkittu, koska nimenomaan Olavi Granö muistaakseni on tarkastellut juuri tätä tieteenhistorian näkökulmasta jossain tai ainakin sivunnut asiaa.) Sillä tutkimuksen luonnehan mm. juuri geomorfologisten tutkimuksen osalta on se, että empiiriset tulokset säilyvät, mutta niiden teoreettinen tulkinta muuttuu, ja juuri tästä teorioitten muuttumisesta muistan että Tiitalla oli jotain selostettu.--Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 02.05 (EEST)

Tiitta käytti sanaa tutkimussuunta, josta Granö alkoi luopua havaittuaan, että se ei tarjonnut vastausta kaikkiin kysymyksiin. Granö alkoikin itse sitten luoda omaa peneplaanimuodostuksen teoriaa, joka jäi kuitenkin kesken menetetyn stipendin takia. Granö palasi myöhemmin aiheeseen (1940-luvulla), jolloin geomorfologinen tietämys oli jo lisääntynyt niin paljon, että Davisin ajatukset eivät enää tyydyttäneet häntä. Granön omasta teoriasta (joka siis käsitteli erityisesti Altain muodostumista) sanotaan puolestaan sen verran, että laattatektoniikka (Tiitan kirjassa ilmeisesti kirjoitusvirhe: laattateknoniikka!) siirsi Granön näkemykset (kuten Davisin ja Penckinkin) osaksi tieteen historiaa. Voin lisätä myöhemmin tänään aiheesta jotain artikkeliin. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 09.02 (EEST)

Joo, näinhän se juuri taisi olla, auttaa kun on kirja käsillä. Tuo oli juuri se mielenkiintoinen pointti joka oli tuohon hyvä lisätä. Alfred Wegeneriähän, joka keksi mannerliikuntateorian katsemalla Afrikan ja Etelä-amerikan karttaa ja vertaamalla geologiaa kummankin rannikolla, ei alkuun otettu ollenkaan vakavasti, mutta loppu on geologian historiaa. --Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 22.06 (EEST)