Westerholminpolku
Westerholminpolku on Ernholmin saaressa sijaitseva luonto- ja kulttuuripolku Paraisten kaupungin Nauvon kunta-alueella. Polku lähtee kiertämään Nauvon Kirkonkylän Eteläsatamasta, johon se myös päättyy.[1] Westerholminpolku on omistettu kuuluisalle suomalaiselle maisemamaalarille, Victor Axel Westerholmille. Westerholm oli syntynyt 4. tammikuuta 1860 Turussa, siellä hän myös kuoli 19. marraskuuta 1919. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa kesät mummonsa Maria (Maja Stina) Henriksdotterin luona silloisen Nauvon kunnan Ernholmin saaressa.
Victor Westerholmin lapsuudessa ja nuoruudessa Ernholmin rantaniityt toimivat lehmien laitumena. Nauvolaisten Nina Söderlundin (jonka isän isä oli Victor Westerholmin pikkuserkku) ja Rune Franzénin (jonka äidin isä oli Victor Westerholmin pikkuserkku) mukaan, on hyvin todennäköistä että Westerholm sai inspiraationsa kuuluisille lehmämaisemilleen juuri näistä lapsuuden muistoista Ernholmin saaresta. [2]
Kuvaus
muokkaaWesterholminpolku vihittiin käyttöönsä lauantaina 14. kesäkuuta 2014 Nauvon Kirkonkylän Eteläsatamassa sijaitsevalla toripaikalla. Sieltä löytyy myös polun lähtökyltti.[3] Polku on pituudeltaan 2,8 km ja korkeusero vaihtelee 1 metristä mpy korkeimpaan pisteeseen ”Jetukastiin”(paikallismurretta, jättekast= irtokivenjärkäle) korkeudeltaan 42 mpy. Polun varrelta löytyy maastoon sijoitetusta 14 tiedotustaulusta ruotsin-, suomen- ja englanninkielistä informaatiota.
Tiedotustaulut antavat ensisijaisesti kulkijalle tietoa Victor Westerholmin lapsuudesta Ernholmin saaressa, mutta myös saaren ja kunnan historiasta. Kulkija näkee matkallaan Nauvon ensimmäisen majatalon Krouvinsillan kupeessa, sekä pienen tiilirötiskän nimeltään ”Takomo”. Takomon jälkeen kulkija ylittää Saaristotien (Saariston Rengastie) ja jatkaa matkaansa nauvolaisten nikkaroimaa puupolkua pitkin, rantaniityiltä ylös Ernholmin kallioille.
Kulkijalle joka aristelee jyrkkää nousua, löytyy vaihtoehtoinen, kallioita kiertävä polku, joka ei tosin vie Jetukastille, vaan kiertää vuoren. Jetukastin näköala sekä Museoviraston lailla rauhoitettu pronssikautinen hautamuistomerkki vuosilta 1500-500 e. Kr. houkuttelevat pysähtymään lepotauolle.
Matka jatkuu Jetukastista alas, Gåsholmintietä pitkin Saaristotien yli, vanhaan Ernholmin kylään ja sieltä sitten Krouvinsillan yli takaisin Nauvon Kirkonkylään.[4]
Ernholmin kartano
muokkaa
Ernholmin kartano on todennäköisesti saanut alkunsa viimeistään 1400-luvulla koska sen sijaintipaikka oli niin lähellä Nauvon kirkkoa. [5] Suomen Asutusrekisterin mukaan 1500-luvulla Ernholmissa oli viisi tilaa. Mutta vuosien varrella ne yhdistettiin yhdeksi tilaksi, kauniiksi Ernholmin kartanoksi. Nauvon ensimmäinen kyläseppä asui Ernholmissa jo 1630-luvulla. Paikalliset käsityöläiset kerääntyivät Ernholmiin, kirkko ja mahdolliset asiakkaat olivat lyhyen matkan päässä. 1680-luvulla Michel Abrahamssonista, Ernholmin tilan isännästä, tuli Nauvon ensimmäinen nimismies. Tällöin hän keräsi kansalta veroja ja toimi poliisina. Tämän jälkeen nimismiehet sijoittuivat melkein 200 vuodeksi pysyvästi Ernholmin kartanolle.[5]
Westerholminpolku on syntynyt Pro Nagu r.f.:n yhteisprojektina Ernholmilaisten, Multiculti r.f.:n ja Paraisten kaupungin matkailuyksikön kanssa. LEADER ja Svenska kulturfonden (Ruotsalainen Kulttuurirahasto) ovat rahoittaneet projektin.
Lähteet
muokkaa- ↑ Paraisten kaupunki: Vaelluspolkujen top 10. Tervetuloa saaristoon. Viitattu 22.2.2019.
- ↑ https://www.pressreader.com/finland/%C3%A5bo-underr%C3%A4ttelser/20140613/281616713436724
- ↑ Svenska Yle: Målaren Victor Westerholm får egen naturstig i Nagu svenska.yle.fi. Viitattu 22.2.2019. (ruotsi)
- ↑ Paraisten kaupunki.: Parainen. Luontopolut ja vaellusreitit. pargas.fi. Arkistoitu 23.2.2019.
- ↑ a b Nagu Sockin historia | Fagerlund Rainer, Christine Bång ISBN 951 96687 1 3
Aiheesta muualla
muokkaa- Nagu Sockens historia I , Fagerlund Rainer, Christine Bång, 1992, Nauvo, Nauvon kunta ISBN 951-96687-1-3
- Nagu Sockens Historia II, Johanna Aminoff-Winberg; Bo Åberg, Harry Ölander, Rainer Fagerlund, Christine Bång, Nagu, 1992-2001, Nauvon kunta, ISBN 951-96687-0-5