Werl
Werl on kaupunki Soestin piirikunnassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa läntisessä Saksassa. Se on yksi historiallisista Hansakaupungeista. Werl on ollut vuodesta 2015 virallinen Wallfahrtsstadt eli pyhiinvaelluskaupunki.
| Werl | |
|---|---|
 |
|
 vaakuna |
|
  Werl |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Saksa |
| Osavaltio | Nordrhein-Westfalen |
| Piirikunta | Soest |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 76,35 km² |
| Korkeus | 90 m |
| Väkiluku (2021) | 30 647[1] |
| – Väestötiheys | 401 as./km² |
| Postinumero | 59457 |
| Suuntanumero(t) | 02922, 02928 |
Maantiede muokkaa
Werl sijaitsee Ruhrin alueen tuntumassa noin 30 kilometriä Dortmundista itään.[2] Kaupungin korkein kohta on 228 metriä mpy ja matalin 73 metriä mpy.
Werl kuuluu Arnsbergin hallintopiiriin, joka kattaa Nordrhein-Westfalenin keski- ja kaakkoisosat. Soestin piirikunta puolestaan kattaa hallintopiirin koillisosan. Kaupungin eteläpuolella sijaitsee verraten harvaanasuttu Sauerland ja pohjoispuolella Münsterland. Historiallinen kauppareitti Hellweg kulkee Werlin alueella.[3]
Werliin liitettiin heinäkuussa 1969 maalaiskunnat Blumenthal, Budberg, Büderich, Holtum, Mawicke, Niederbergstraße, Oberbergstraße, Sönnern ja Westönnen. Tammikuussa 1975 kaupunkiin liitettiin maalaiskunta Hilbeck. Kantakaupunki Werl sijaitsee keskellä kaupungin hallinnollista aluetta, ja liitoskunnilla on omat pienet keskuksensa.
Historia muokkaa
_Ansicht_vom_Vorplatz_aus..JPG)
Werl alkoi kehittyä Hellwegin varrelle, jonne joukko Westfalenin kreivejä rakennutti Burg Werl -nimisen linnoituksen. He alkoivat kutsua itseään Werlin kreiveiksi. Varhaisin asiakirjamaininta Werlistä on vuodelta 1024 muodossa Werla. Kölnin arkkipiista Engelbert I kohotti Werlin kaupungiksi 1218. Vuonna 1272 Werl sai uudet kaupunkioikeudet, jotka tunnetaan nimellä Rüthener Recht. Keskiajan kuluessa ja uuden ajan alussa Werl kärsi valtataisteluista (muun muassa Soester Fehde 1444–1449), kulkutaudeista (1518, 1528, 1580) ja suurpaloista (1548). Johann Götzin joukot ryöstelivät kaupunkia kolmikymmenvuotisen sodan aikana ja levittivät ruttoa. Werlistä tuli osa Preussia 1816.[4] Saman vuosisadan aikana kaupunki teollistui. 1930- ja 1940-luvuilla Werl koki kansallissosialismin ja toisen maailmansodan kauhut. Sodan jälkeen se kuului brittien miehitysvyöhykkeeseen. Vuonna 1969 tehtiin laajoja kunnallishallinnollisia uudistuksia, joiden myötä syntyi nykyinen Werl.
Werlin historiallisia rakennuksia ovat muun muassa St. Walburga ja Wallfahrtsbasilika Mariä Heimsuchung.[5][6]
Talous ja liikenne muokkaa
Werlissä toimii useita logistiikka-alan yrityksiä. Merkittävä teollinen toimija on Standard-Metallwerke GmbH[7]. Historiallisesti mainittava yritys on urkuja valmistava Gebrüder Stockmann[8].
Werlin rautatieasema sijaitsee rataosuudella Dortmund–Soest. Moottoritie BAB 44 kulkee Werlin eteläpuolitse ja BAB 445 länsipuolitse.
Lähteet muokkaa
- ↑ Bevölkerungsstand nach Geschlecht - Gemeinden - Monat (ab 2000) Landesdatenbank.nrw.de. Information und Technik Nordrhein-Westfalen Statistisches Landesamt. (saksaksi)
- ↑ Entfernung von Werl nach_ Luftlinie.org. Viitattu 18.2.2022. (saksaksi)
- ↑ Portrait Werl.de. Wallfahrtsstadt Werl. Viitattu 18.2.2022. (saksaksi)
- ↑ WERL Eine Stadtgeschichte im Überblick Werl.de. Wallfahrtsstadt Werl. Viitattu 18.2.2022. (saksaksi)
- ↑ Werl Wallfahrtsbasilika Wallfahrtsorte-wallfahrtskirchen.de. Viitattu 18.2.2022. (saksaksi)
- ↑ Kirchen und Kapellen Propstei-werl.de. Viitattu 18.2.2022. (saksaksi)
- ↑ Standard Metallwerke : Geschichte Standardmetall.de. Standard-Metallwerke GmbH. Viitattu 18.2.2022. (saksaksi)
- ↑ Gebr. Stockmann Orgelbau Stockmann-orgelbau.de. Standard-Metallwerke GmbH. Viitattu 18.2.2022. (saksaksi)
