Wankaranin kulttuuri


Wankarani
Wankarani (Huancarani)

Wankaranin kulttuuri vallitsi Bolivian Andeilla noin 1500 eaa- 400 jaa. Kulttuurissa viljeltiin maata, hoidettiin alpakkaa, asuttiin kylissä ja käsiteltiin metallia. Wankaranin kulttuuri ei kehittynyt valtioksi asti. Tämä saattaa johtua siitä, että alue on kasvillisuudeltaan karua ylätasankoa.

Alue, asutuskuvio, kulttuuri, keramiikka muokkaa

Wankarani sijaitsee altiplanolla, noin 3700 m korkeudessa Bolivian Andien kuivalla ylätasangolla Oruron departementissa. Alueen ilmasto on ankara, viileä ja kuiva. Niinpä alueen kasvillisuus on niukkaa. Itse nimikkopaikka Wankarani sijaitsee la Pazista etelään. Wankaranista ja muualta Poopójärven ympäristöstä on löydetty metrien korkuisia kumpuja[1], jotka ovat muodostuneet satojen vuosien asutuksen seurauksena. Tyypillisessä Wankarani-asutuksessa oli 15-500 taloa. Suurimmissa kylissä oli 4000 asukasta. Suurimmat keskukset yleensä alaltaan 1-2 ha[2]. Monien suurten kylien ala 0,5-2.15 ha, niissä arviolta 20-75 taloa, 100-650 asukasta[3]. Enemmistö kylistä ei ollut läheskään näin sija. Chuquiñan kylän lähellä oli yksi suurimmista Wankaranin kulttuurin keskuksista, ala 1.6 ha[4]. Jotkut asutuksista olivat kumpuja. Asutuksen yleensä veden lähellä ja kumpujen välissä suojassa tuulelta. Ihmiset haudattiin talojen lattioiden alle. Wankaranin kulttuuri ei kehittänyt valtiota tai suurta päällikkökuntaa, vain pieniä päällikkökuntia. Aseita ei ole paljoa löydetty. Wankaranin talous perustui laaman ja alpakan pitoon, perunan, kvinoan ja qaniwanselvennä viljelyyn. Wankaranin keramiikka oli koristelematonta. lähde?

Historia muokkaa

Wankarani liittyy niin sanottuun Andien kulttuurien muodostumisvaiheeseen 1500 eaa.–400 jaa. Wankarani oli Bolivian ensimmäisiä paikkoja, jossa syntyi kyläasutusta ja jossa käytettiin keramiikkaa.[5] Wankaranin asukkaat olivat Andien ensimmäisiä metallintyöstäjiä, Kuparista on todisteita noin vuodelta 1200 eaa.[6]. Monet Oruron Wankarani-keksukset ajoittuvat aikaan 1200-1000 cal. eaa.

Löytöpaikkoja muokkaa

Monia keskuksia Titicacajärveä ja Poopojärveä yhdistävän Rio Desaguaderon lähellä.

Wankarani, Pusno, San Andrés, La Barca, Chuquiña, Kalla-Kollu Jallahuana, Pucara de Belen, Chillcani, Huayllamarca, Cajetina, Challa Alta.


Aikajako muokkaa

La Joyan alueen asutuksen aikajako

Kausi Ajoitus Kausi muualla suunnilleen Chuguinassa asukkaita arvio 1


Hastorf 1993

Pusnossa asukkaita Chuquinassa as arvio 2<
Sanders et al 1979
Chiquinassa as arvio 2!
LJ-I 1750-1325 eaa. 67-97 as 77-110 as 5-48 5-55
LJ-II 1325-1100 eaa. varhainen Chiripa Titicacalla 157-224 as 67-96 as 11-112 5-48
LJ-III 1100-800 eaa. 224-320 as 35-50 as 16-160 3-25
LJ-V 800-450? eaa. Titicacajärvellä myöhäinen Chiripa 183-262 as 18-25 as 13-131 1-13

Wankarani ja muut Andien kulttuurit muokkaa

Wankarani oli Chiripan ja Chavinin kulttuurin aikalainen. Chavinista kulttuuri sai joitain vaikutteita. Laajeneva Tiwanakun kulttuuri syrjäytti Wankaranin perinteen.

Katso myös muokkaa


Lähteet muokkaa

  1. https://web.archive.org/web/20070609191844/http://www.arkeologi.uu.se/afr/symposium/abstracts/michel.htm Marcos Michel: Central places formation at the southern Poopo lake basin. Viitattu 17.5.2012.
  2. WANKARANI SETTLEMENT DATASET www.cadb.pitt.edu. Viitattu 26.3.2017.
  3. WANKARANI SETTLEMENT DATASET--POPULATIONS AND CATCHMENTS www.cadb.pitt.edu. Viitattu 26.3.2017.
  4. [https://core.ac.uk/download/pdf/12208415.pdf TIME AND PROCESS IN AN EARLY VILLAGE SETTLEMENT SYSTEM ON THE BOLIVIAN SOUTHERN ALTIPLANO ] Jason R. Fox ,University of Pittsburgh, 2007
  5. https://web.archive.org/web/20080907161739/http://www.pitt.edu/~pittanth/research/latin/bermann-research.html
  6. Initial Period Origins of Titicaca Basin Civilization unm.edu. Viitattu 20.8.2013. (englanniksi)