Wallace Carothers
Wallace Hume Carothers (27. huhtikuuta 1896 – 29. huhtikuuta 1937) oli yhdysvaltalainen kemisti, joka on tunnettu muun muassa nailonin keksimisestä. Carothers työskenteli DuPontilla orgaanisen kemian johtajana.[1]
Elämäkerta muokkaa
Carothers syntyi Burlingtonissa, Iowassa. Hän aloitti akateemisen uransa Illinoisin yliopistossa Urbana-Champaignissa vuonna 1924. Hän toimi myös kemian osaston johtajana Tarkio Collegessa, Missourissa, vaikka oli vielä itsekin opiskelija. Carothers siirtyi Harvardin yliopistoon vuonna 1926, minkä jälkeen hän vuonna 1928 siirtyi DuPontille työskentelemään polymeerien parissa.
DuPontilla Carothersin työryhmä keksi 1932 neopreenin, ensimmäisen synteettisen kumin. Sen jälkeen ryhmä kiinnostui estereihin ja amideihin pohjautuvista polymeereistä ja syntetisoi ensimmäisen polyesteri-superpolymeerin, nailonin edeltäjän. Useita vuosia myöhemmin Carothers suoritti kokeita, jotka johtivat nailonin tuotantoon.[2]
Vuonna 1936 Carothers valittiin ensimmäisenä teollisuuskemistinä Yhdysvaltain kansalliseen tiedeakatemiaan.
Carothersin epäiltiin olevan luonteeltaan maanis-depressiivinen. Hän teki itsemurhan 29. huhtikuuta 1937 juomalla kaliumsyanidiliuoksen (eli syankaliumia, joka muodostaa vatsalaukussa tappavan myrkyllistä sinihappoa eli syaanivetyä). Hän kuoli kaksi vuotta ennen kuin nailonkuitujen teollinen valmistus aloitti synteettisten kuitujen vallankumouksen. Itsemurhan aikana Carothersin vaimo oli toisella kuukaudella raskaana. Hänen ainoa lapsensa, tytär Jane, syntyi siis isättömänä.[3]
Chemical Heritage Foundation julkaisi vuonna 1996 DuPontilla työskennelleen Matt Hermesin kirjoittaman Carothersin elämäkerran Enough for One Lifetime, Wallace Carothers the Inventor of Nylon, ISBN 0-8412-3331-4.
Lähteet muokkaa
- ↑ Wallace Carothers and the Development of Nylon ACS. Viitattu 4.12.2014.
- ↑ Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 4, s. 255. Alkuteos: Power, Wealth & Powerty, The Family, Science, The Arts, Passing Parade. WSOY, 1994. ISBN 951-0-18421-7.
- ↑ The tragic story of Wallace Hume Carothers 2008. FT Magazine. Viitattu 4.12.2014.
Aiheesta muualla muokkaa
- Chemheritage.org: Wallace Carothers (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)