Wakamiya (1913)

Wakamiya (jap. 若宮丸) oli keisarillisen Japanin laivaston vesilentokoneiden emälaiva sekä ensimmäinen japanilainen lentotukialus. Alus muutettiin rahtialuksesta, ja se otettiin palvelukseen elokuussa 1914. Aluksen lentokalustona oli neljä Japanissa valmistettua Maurice Farmanin suunnittelemaa vesilentokonetta, joiden voimanlähteenä oli Renaultin 70 hevosvoiman moottorit. Syyskuussa alukselta lähteneet lentokoneet tekivät ensimmäisen laivaston ilmahyökkäyksen.

Wakamiya / 若宮丸
Wakamiya
Wakamiya
Naval Ensign of Japan.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Robert Duncan and Company, Port Glasgow
Laskettu vesille 21. syyskuuta 1900
Palveluskäyttöön 17. elokuuta 1914
Palveluskäytöstä 1. huhtikuuta 1931
Loppuvaihe romutettu
Tekniset tiedot
Uppouma 7 844 t
Pituus 111,25 m
Leveys 14,6 m
Syväys 5,8 m
Koneteho 1 590 ihp
Nopeus 10 solmua (65 km/h)
Miehistöä 234
Aseistus 2 × 79 mm tykkiä
2 × 47 mm ilmatorjuntatykkiä
4 × Farman MF.11 lentokonetta

ValmistusMuokkaa

William R. Rea Shipping Companyn omistaman aluksen köli laskettiin 1900, ja se laskettiin vesille Port Glasgow'ssa Robert Duncan and Companyn telakalta 21. syyskuuta 1901. Se valmistui lokakuussa 1901 nimellä MS Lethington.[1]

PalvelusMuokkaa

Alus vuokrattiin venäläisille. Venäjän-Japanin sodassa keisarillisen Japanin laivaston torpedovene No. 72 valtasi 12. tammikuuta 1905 Cardiffista Vladivostokiin matkanneen aluksen lähellä Okinoshimaa. Japanin hallitus lunasti aluksen ja liitti sen laivastoon, joka nimesi sen Takasakimaruksi. Alus sai virallisen nimensä Wakamiyamaru 1. syyskuuta.

Alus vuokratiin 22. maaliskuuta 1907 NYK:lle, joka vastasi sen liikennöinnistä. Vuonna 1913 alus siirrettiin laivastolle, joka muutti sen vesilentokoneiden emälaivaksi. Muutostyöt saatiin päätökseen 17. elokuuta 1914, jolloin sen uppouma oli 7 720 tonnia ja miehistöä aluksella oli 234 henkeä. Alus oli suunniteltu kahdelle kannella kuljetettavalle ja kahdelle reservissä olevalle lentokoneelle. Lentokoneet laskettiin veteen lentoonlähtöä varten, ja laskeutumisen jälkeen ne nostettiin jälleen vedestä alukseen.

Ensimmäisen maailmansodan alettua aluksesta tuli 5. syyskuuta 1914 maailman ensimmäisen alukselta tehdyn ilmahyökkäyksen lähtöpaikka, kun sen lentokoneet hyökkäsivät Kiinassa Tsingtaon edustalla olevalle Kiaochowinlahdelle. Seuraavana päivänä aluksen koneet hyökkäsivät Itävalta-Unkarin laivaston risteilijää SMS Kaiserin Elisabethia ja Saksan keisarikunnan laivaston tykkivenettä SMS Jaguaria vastaan Qiaozhounlahdella, mutta kumpaankaan alukseen ei saatu osumaa. Aluksen lentokoneet pommittivat maamaaleja Tsingtaossa sekä Qiaoxhounlahdella olleita aluksia syyskuusta alkaen aina 6. marraskuuta 1914 saakka piiritettäessä Tsingtaota.

Alus osui miinaan 30. syyskuuta, ja se joutui viikoksi telakalle korjattavaksi. Korjausten aikana aluksen lentokoneet olivat maatukikohdassa Shazikoussa, mistä ne jatkoivat pommitus- ja tiedustelulentojaan.[2] Lentokoneet tekivät piirityksen aikana kaikkiaan 49 lentoa, joiden aikana pudotettiin 190 pommia saksalaisten asemiin. Saksalaiset antautuivat 7. marraskuuta, minkä jälkeen alus kuljetti japanilaiset lentokoneet takaisin Japaniin.

Alus luokiteltiin 1. kesäkuuta 1915 lentokoneiden emälaivaksi ja se liitettiin Yokosukan lentotukikohtaan. Alus muutettiin 1. huhtikuuta 1920 lentotukialukseksi valmistamalla etukannelle 20,27 m metrin lentoonlähtötasanne, jolloin se nimettiin uudelleen Wakamiya-kaniksi (jap. 若宮艦). Alukselta teki luutnantti Torao Kuwabara ensimmäisen lentoonlähdön japanilaiselta alukselta Sopwith Pupilla kesäkuussa 1920.[3] Alus oli vuodesta 1924 alkaen koealuksena. Se poistettiin alusluettelosta 1. huhtikuuta 1931 ja romutettiin seuraavana vuonna.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Japanese seaplane carrier Wakamiya

LähteetMuokkaa

  • Polmar, Norman: Aircraft Carriers – A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909–1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)

ViitteetMuokkaa

  1. Nishida
  2. Polmar, Norman s. 34-35
  3. Norman, Polmar s. 35