Vuorovesilukkiutunut planeetta
Vuorovesilukkiutunut planeetta on planeetta, joka kääntää aina saman puolensa kohti keskustähteään. Tämä johtuu lähellä olevan tähden suuresta vetovoimasta. Planeetalla on pimeä ja valoisa pallonpuolisko. Tämänkaltaisen planeetan näkyvä pinta voi olla kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen. Planeetan auringon alla oleva piste on hyvin kuuma Maata vastaavalla etäisyydelläkin, ja pimeä puoli erittäin kylmä.
Suurimassaisilla tähdillä vuorovesilukkiutunut planeetta ei ole edes teoriassa asuinkelpoinen, koska on niin kuuma. Ns kuumat jupiterit, neptunukset ja ktooniset planeetat ovat monestikin vuorovesilukossa. Täyden vuorovesilukkiutumisen sijasta planeetta voi pyöriä esim. 2/3-resonassissa niin kuin Merkurius. Auringolla kevyemmillä oransseilla ja punaisilla kääpiötähdillä uskotaan olevan asuinkelpoisessa vyöhykkeessä vuorovesilukkiutuneita planeettoja. Näillä uskotaan vallitsevan laajalti siedettäviä lämpötiloja, jos kaasukehän kaasua, vettä ja/tai pilviä on riittävästi.
Vuorovesilukkiutunut jättiläisplaneetta muokkaa
Ns. kuumat jupiterit ja neptunukset ovat elämälle sopimattomia. Kuumat pilvet kiertävät niiden ympäri. Myös alla olevat nestemäisen vaipan virtaukset tasaavat planeetan lämpötiloja.
Kuuma vuorovesilukkiutunut planeetta muokkaa
Kuuma vuorovesilukkiutunut planeetta saattaa muistuttaa Merkuriusta, Venusta ja tuliperäistä Jupiterin kuuta Ioa. On spekuloitu planeetasta, jonka päivänpuoli olisi sulaa laavaa ja yöpuoli kiveä.
Asuinkelpoinen vuorovesilukkiutunut planeetta muokkaa
Vuorovesilukkiutuneen planeetan lämpötila Auringon alla Maan etäisyydellä on noin +120 °C:een luokkaa. Koko yöpuoli on teoriassa hyvin kylmä. Planeetan elinkelpoinen alue rajoittuu näin ollen kapealle vyöhykkeelle lähelle planeetan valon ja varjon rajaa.
Paksu kaasukehä, meri ja pilvet tasaavat laajoja alueita planeetasta lämpötilaltaan elinkelpoiseksi. Tällöinkin planeetan yöpuolella on joko merijäätä tai suuri mannerjäätikkö. Luultavasti Auringon alla pisteen ympäristössä on runsaasti pilviä[1] ja/tai suuri hurrikaani. Koska planeetta kiertää keskustähtensä ympäristönsä nopeasti, coriolis-voimilla on suuri vaikutus tuuliin.[2][3] Vuorovesilukkiutuneessa vesimaailmassa on esim. yli 5 metriä paksu merijää yönpuolella. Jää lohkeilee päivänpuolella jäävuoriksi ja sulaa. Uutta jäätä syntyy päivänpuolelta tulevasta kosteudesta.[4] Hieman kylmemmässä maailmassa jää ulottuu päivänpuolelle, ja merivirrat muotoilevat nuolimaiseksi teoreettisesti pyöreän jäättömän meren.[5][6]
Vuorovesilukkiutuneen Mustan Maan lämpötiloja muokkaa
Jos Maa olisi musta, kaasukehätön ja vuorovesilukkiutunut, Auringon alla olisi +120 °C:n lämpötila.[7]
| Leveysaste | Lämpötila |
|---|---|
| 0° | 120 °C |
| 15° | 116 °C |
| 30° | 106 °C |
| 45° | 87 °C |
| 60° | 57 °C |
| 75° | 7 °C |
| 90° | −273 °C |
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Mustelin, Nils: Elämää maailmankaikkeudessa. Porvoo: WSOY, 1980. ISBN 951-0-09051-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ Koh Xuan Yang: Stabilizing Cloud Feedback on Tidally Locked Planets Beyond Earthly Skies. 6.5.2014. Viitattu 28.04.2018.
- ↑ How would winds behave on a tidally locked planet? Worldbuilding Stack Exchange. 2014. Viitattu 28.04.2018.
- ↑ ng, Kevin: Gliese 581g as a scaled-up version of Earth: atmospheric circulation simulations INSPIRE-HEP. 24.10.2010. Viitattu 28.04.2018.
- ↑ Haynes, Korey: Habitability Still a Go on Tidally Locked Terrestrial Exoplanets Astrobites. 7.11.2014. Viitattu 28.04.2018.
- ↑ Jiang, Zhang: Exo-oceanography, climate, and habitability of tidal-locking exoplanets around M-dwarfs 13.1.2014. Peking University. Arkistoitu 29.4.2018. Viitattu 28.04.2018.
- ↑ Hu, Yongyun & Yang, Jun: Role of ocean heat transport in climates of tidally locked exoplanets around M dwarf stars PNAS. 22.11.2013. Viitattu 28.04.2018.
- ↑ Mustelin s.lähde tarkemmin?