Vuorisorsa

lintulaji

Vuorisorsa (Hymenolaimus malacorhynchos) on harvinainen sorsalintu, joka on Uudessa-Seelannissa kotoperäinen laji. Se on sukunsa ainoa laji.

Vuorisorsa
Whio (Blue Duck) at Staglands, Akatarawa, New Zealand.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sorsalinnut Anseriformes
Heimo: Sorsat Anatidae
Suku: Hymenolaimus
Laji: malacorhynchos
Kaksiosainen nimi

Hymenolaimus malacorhynchos
(Gmelin, 1789)

Vuorisorsa elää vihreillä alueilla, punaisilta se on hävinnyt
Vuorisorsa elää vihreillä alueilla, punaisilta se on hävinnyt
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Vuorisorsa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vuorisorsa Commonsissa

Koko ja ulkonäköMuokkaa

Vuorisorsa kasvaa 53 cm pitkäksi, Koiras painaa kilon, naaras noin 800 grammaa. Sen höyhenpeite on siniharmaa, rinnassa on ruosteenruskea alue. Silmät ovat keltaiset, nokka vaaleanharmaa. Linnun taistellessa, tai säikähtäessä, nokan epiteelin verenvirtaus lisääntyy reilusti, jolloin nokan väritys muuttuu vaalean pinkiksi. Nuorten yksilöiden nokka ja silmät ovat tummanharmaat.[2][3][4]

RavintoMuokkaa

Vuorisorsan pääasiallinen ravinto koostuu makean veden selkärangattomista.[3]

LisääntyminenMuokkaa

Sorsat ovat yksiavioisia ja vahvasti reviiriään puolustavia. Pohjoissaarella pesintä tapahtuu elokuun tienoilla, poikasten syntyessä syyskuun lopulla. Eteläsaarella lisääntyminen tapahtuu noin kolme viikkoa Pohjoissaarta jäljessä. Pesä rakennetaan joen varrelle kallionkoloihin, kaatuneiden puiden alle tai tiheän aluskasvillisuuden sekaan. Parista naaras hautoo munia, uroksen pysyessä pesän läheisyydessä. Munia munitaan keskimäärin viisi-kuusi kappaletta, hautomisaika on noin 33-35 päivää. Molemmat, naaras ja uros, vahtivat poikasia 70-80 päivän ajan, jonka ajan sorsat viettävät kokonaan oman reviirinsä alueella.[3]

Levinneisyys ja uhatMuokkaa

Vuorisorsa oli aikaisemmin yleinen Uudessa Seelannissa. Nykyisin sen elinalue on pirstaloitunut.[1] Kannan koon arvioidaan olevan 2000-3000 yksilöä.[4] Suurimmat uhat muodostavat ei-luontaiset pedot, ensisijaisesti kärpät sekä kettukusut.[3]


LähteetMuokkaa

  1. a b BirdLife International: Hymenolaimus malacorhynchos IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.6.2014. (englanniksi)
  2. Factsheet ARKive. Viitattu 7.10.2013.
  3. a b c d New Zealand birds online nzbirdsonline.org.nz. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
  4. a b Department of Conservation doc.govt.nz. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)