Vuontisjärvi (järvi, Vuontisjärvi)
Vuontisjärvi (pohjoissaameksi Vuottesjávri) on 92,5 hehtaarin laajuinen järvi Enontekiön Vuontisjärven kylässä. Vuontisjärvi kuuluu Kemijoen vesistöön. Järven vedenpinnan korkeus 304,6 metriä merenpinnan yläpuolella.[1]
| Vuontisjärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Vuontisjärvi, Enontekiö |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Vuontisjoki |
| Järvinumero | 65.661.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 304,6 m |
| Rantaviiva | 6,52 km |
| Pinta-ala | 0,9249 km² |
 Vuontisjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Järveen laskee muun muassa Pöyrisjoki. Vuontisjärven laskujoki on Vuontisjoki, jota pitkin järven vedet virtaavat Ounasjokeen.
Rovan Nikun järvenlasku
muokkaaVielä kevääseen 1861 asti Vuontisjärven vedet laskivat pitkin uomaa, joka on nykynimeltään Vanhajoki. Tuolloin tapahtui Rovan Nikun järvenlasku, jota Enontekijön kalastusalue kuvaa merkittävämmäksi ihmisen aiheuttamaksi paikalliseen kalalajistoon vaikuttaneeksi tapahtumaksi ennen Isohaaran voimalaitoksen rakentamista (joka katkaisi vaelluskalan nousun Kemijokeen). Järvenlaskun seurauksena Vuontisjärven vedet hakivat itselleen uuden lasku-uoman ja vanha joki jäi noin neljän kilometrin matkalta virattomaksi.[2]
Rovan Niku eli Niilo Uollonpoika Keskitalo oli vuontisjärveläinen talonpoika, vanhan ja suuren tilan omistaja, jolla oli paljon karjaa. Karja tarvitsee heinää ja sitä kerätiin tulvaniityiltä. Niku päätti tehdä heinäsadon suurentamiseksi keinotekoisen tulvaniityn Kurkkiojänkään. Hän suunnitteli johtavansa Vuontisjärvestä vettä niitylle ja sen toteuttaakseen kaivoi kasteluojaa järvestä useana vuonna. Keväällä 1861 Vuontisjärven pinta nousi sulamisvesien myötä tavallista korkeammalle. Niku päätti että nyt on loppukirin aika ja jatkoi renkinsä kanssa vimmatusti kaivamista. Niku ja renki saivat lopulta ojan kaivettua ja niitylle alkoi tulla hiljakseen vettä. Ojankaivajat aikoivat tyytyväisinä pitää tauon, joka kuitenkin keskeytyi alkuunsa, kun vettä alkoikin tulla yhä enemmän ja enemmän. Järven vedet syöksyivät Nikun kaivamaa ojaa pitkin niitylle ja siitä eteenpäin Markkajokeen, suurensivat väylää ja veivät mukanaan soraa, puita ja latojakin. Kerrotaan, että meteli olisi kuulunut kylälle ja Hettaan asti. Kun veden virtaus asettui, Vuontisjärvi oli tehnyt itselleen uuden laskujoen ja järven pinta oli alentunut kuutisen metriä. Kylällä järven rannalla olleet talot olivat nyt kaukana rannasta, tärkeän järven kalakanta oli menetetty ja Ounasjoessa oli soraa ja rojua Rovaniemelle asti. Vesi säilyi sameana kolme vuotta eikä siihen noussut kalaa. Rovan Niku sai kyläläisten ja Ounasjoki- ja Kemijokivarren ihmisten vihat päälleen, tappouhkauksia ja joutui pilkanteon kohteeksi.[3][4][5]
Lähteet
muokkaa- ↑ Vuontisjärvi (65.661.1.001) Järviwikissä Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Tärkeimmät kalalajit Enontekiön kalastusalue. Arkistoitu 18.4.2015. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Rovan Nikun järvenlasku Geocaching-sivusto. Groundspeak, Inc.. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Kortelainen, Yrjö: Enontekiö, kotiseutuni Juha Kortelainen. Arkistoitu 11.4.2015. Viitattu 6.4.2015.
- ↑ Liuhto, Sami: Siitä mitä ei enää ole Agricola, Suomes historiaverkko. 15.10.2010. Turun yliopisto. Viitattu 6.4.2015.
Aiheesta muualla
muokkaa- Pajunen, Hannu: Järvisedimentit kuiva-aineen ja hiilen varastona. Tutkimusraportti 160. Espoo: Geologinen tutkimuskeskus, 2004. ISBN 951-690-894-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.10.2022).