Vuohenoja (puro)

puro

Vuohenoja on Tampereella Vuohenojan, Hakametsän, Uudenkylän, Ruotulan ja Takahuhdin alueella virtaava puro. Se saa alkunsa Takahuhdista Alasjärvestä ja laskee Vuohenojan kaupunginosassa Iidesjärveen.

Vuohenoja kuuluu Kokemäenjoen vesistöaluueen Pyhäjärven alueen Viinikanojan osavaluma-alueeseen. Vuohenojan kalastoon kuuluu monia lajeja, kuten hauki, ahven, särki, lahna, ruutana, made, säyne ja kiiski. Purossa on myös taimenia. Puroon yritetään kotiuttaa Pirkanmaan maakuntakalaa toutainta.

Puron kulku

muokkaa

Kaukaisin haara, josta Vuohenojaan virtaa vettä, on Tampereen Atalan kaupunginosassa kulkeva Kivisillanoja. Kivisillanoja laskee Toritunjärveen, jonka korkeus merenpinnasta on 102,3 metriä. Toritunjärvi laskee nimetöntä lyhyttä ojaa pitkin Alasjärveen, jonka korkeus on 102,2 metriä, eli vain 0,1 metriä Toritunjärveä matalammalla. Alasjärveen laskee pohjoisesta myös Alasjärvenoja. Alasjärven etelääpästä alkaa sen laskuoja, joka tunnetaan aluksi nimellä Pappilanoja. Pappilanoja virtaa Takahuhdin niittyjen poikki ja siihen laskee lännestä Sikosuonoja.

Ruotulan ja Huikkaan kaupunginosien alueella Pappilanojaan laskee pohjoisesta Ritakadun viertä Ritaoja, joka tuo vedet Tampereen Tenniskeskuksen ja Golfkentän alueelta[1]. Ilmeisesti näillä main Pappilanojan nimi vaihtuu Vuohenojaksi.

Hakametsän kohdalla Vuohenojaan yhdistyy sen suurin sivu-uoma, Pyhäoja joka tuo vedet Kaukajärvestä. Tämän jälkeen puro alittaa Hervannan valtaväylän ja laskee Iidesjärveen Vuohenojan kaupunginosassa.

Vuohenojan suu Iidesjärveen näyttää vaihtaneen paikkaa vuosien saatossa. Vuoden 1946 peruskartassa Vuohenoja näyttää laskevan pitkulaiseen itään päin työntyvään lahteen. Samaan lahteen laskee myös Aakkulasta tuleva nimetön oja. Vuoteen 2017 päivitetyssä Maanmittauslaitoksen kartassa Vuohenoja ei laskekaan enää tuohon itään päin työntyvään lahteen, vaan noin viisisataa metriä pohjoisemmaksi. Itään päin työntyvä lahti on edelleen olemassa, mutta soistunut ja umpeenkasvanut. Aakkulasta tuleva oja laskee edelleen pitkulaiseen lahteen, mutta se on nimetty nyt Mutaojaksi.

Vuohenojan suu on siis siirtynyt paljon aikojen saatossa. Syytä tähän ei kuitenkaan tiedetä. Vuohenojan suisto Iidesjärveen on vetistä ja rehevää kosteikkoa, joten on mahdollista että uoman muutokset on aiheuttanut ojan umpeen kasvaminen tai soistuminen, jolloin vesi on joutunut etsimään itselleen uuden reitin. Tähän on voinut vaikuttaa myös maan kohoaminen, joka on Iidesjärven alueella voimakasta.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Tampereen kaupunki, Kaupin kampuksen hulevesiselvitys, kesäkuu 2013, s 14.