Vuoden isä
Vuoden isä -palkinto on Suomen sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain jakama palkinto, jonka saajista tekee esityksen Väestöliitto. Vuodesta 2006 jaettu palkinto on tarkoitettu henkilölle, joka on edistänyt omalla esimerkillään ja toiminnallaan isyyden merkityksen tunnistamista ja lisännyt näin sen arvostusta. Päätöksen palkinnon saajasta tekevät vuorovuosin sosiaali- ja terveysministeri ja peruspalveluministeri, ja palkinnot jaetaan vuosittain isänpäivän tienoilla.[1]
Sosiaali- ja terveysministeriön sivustolla palkinnon tavoitteista kerrotaan näin:[1]
Palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yleisessä ajattelutavassa. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa.
Vuoden isät
muokkaa2006
muokkaa- psykiatri ja perheterapeutti Hannu Säävälä[1]
2007
muokkaa- sosiaalikasvattaja Jouni Lehmonen[1]
2008
muokkaa- mielenterveyshoitaja Ilmo Saneri ja erikoissairaanhoitaja Timo Tikka[1]
2009
muokkaa- systeemisuunnittelija Pekka Seppänen, erovanhempien vertaistukija[1]
2010
muokkaaVuonna 2010 palkinto jaettiin ensi kerran useammalle isälle samana vuonna. Kolmen isän palkitsemista sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula perusteli sillä, että se mahdollistaa isyyden monipuolisten roolien esille tuomisen.[2]
- opettaja Abdishakur Moalin
- palvelupäällikkö Pasi Orava
- isoisä Hannu Gustafsson
2011
muokkaaVuoden 2011 isä -palkinto jaettiin kolmelle aktiivisesta ja monipuolisesta isyydestä. Lisäksi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson jakoi Isyyden puolestapuhuja -kunniamaininnan isyystutkijalle, kasvatustieteen tohtori, emeritus yliopistonlehtori Jouko Huttuselle.[3]
- graafikko ja kuvallisen viestinnän kouluttaja Jaakko Bashmakov
- insinööri Seppo Äijälä
- hankeohjaaja Risto Tervonen
2012
muokkaaPeruspalveluministeri Paula Risikko myönsi palkinnot kolmelle isälle:[4]
- Ilkka Laaksonen, Salo
- Timo Kilpi, Helsinki[5]
- Kimmo Honkanen, Pirkkala
2013
muokkaaPalkinnot luovutti peruspalveluministeri Susanna Huovinen erityisistä ansioista työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.[6]
- Markus Forsell, Lahti
- Antti Siukonen, Espoo
- Tom Björkfors, Parainen
2014
muokkaaVuonna 2014 raati halusi nostaa esiin työn ja perheen yhteensovittamisen merkityksen ja työnantajien roolin isämyönteisen työpaikkakulttuurin rakentajina.[7]
- Jouni Eho, Kotka
- Hanno Nevanlinna, Espoo
- Seppo Sauro, Espoo
2015
muokkaaVuoden 2015 teemana olivat isien vanhempainvapaiden käytön vahvistaminen, eroisyys ja vuoroasuminen. Näiden teemojen lisäsi nostettiin esiin myös isien aktiivinen osallistuminen järjestötoimintaan ja isyyttä tukevan ryhmätoiminnan organisoiminen.[8]
- Mika Jokinen, Vantaa
- David Muñoz Gonzalez, Espoo
- Pekka Larkela, Turku
2023
muokkaa- Janne Saarela, Seinäjoki
- Matti Väliahdet, Rovaniemi
- Christopher Gullmans, Espoo
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Vuoden Isä (Arkistoitu – Internet Archive), Sosiaali- ja terveysministeriö 21.11.2013, viitattu 12.1.2015.
- ↑ Vuoden isä -palkinto kolmelle ansioituneelle isälle, Väestöliitto, päiväyksetön, viitattu 12.1.2015.
- ↑ Vuoden isä -palkinto kolmelle aktiivisesta ja monipuolisesta isyydestä (Arkistoitu – Internet Archive), Vanhempainliitto 8.11.2011, viitattu 12.1.2015.
- ↑ Vuoden isä 2012 palkinto kolmelle isälle (Arkistoitu – Internet Archive), Vanhempainliitto 7.11.2012, viitattu 12.1.2015.
- ↑ Ström, Elina: Vuoden isä elää lasten tahtiin (Arkistoitu – Internet Archive), Kirkko ja kaupunki 25.02.2013, viitattu 12.1.2015.
- ↑ Vuoden isä -palkinnon saa kolme miestä – he kaikki antavat paljon aikaansa lapsilleen (Arkistoitu – Internet Archive), Yle Uutiset 5.11.2013, viitattu 12.1.2015.
- ↑ Krautsuk, Satu: Vuoden isä asettaa lapsensa työn edelle, Yle Uutiset 7.11.2014, viitattu 12.1.2015.
- ↑ Vuoden isät aktiivisia järjestötoiminnassa Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ Kolme isää sai Vuoden isä -palkinnon – perusteina muun muassa sukupuolinormien haastaminen HS kotimaa.