Von Troil

ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku

Von Troil [fontru'iːl][1] on Södermanlandista lähtöisin oleva ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku. Suvun vanhin tunnettu kantaisä on talonpoika Lars Larsson Hyltingenin pitäjästä 1500-luvun keskitienoilta. Hänen jälkeläisensä viidennessä polvessa oli arkkipiispa Samuel Troilius, jonka lapset kuningas Aadolf Fredrik aateloi vuonna 1756 isänsä ansioista nimellä von Troil.[2] Vapaaherrallinen sukuhaara, joka kotiutui Suomeen 1800-luvun alussa, on vaikuttaneet erityisesti korkeissa hallinnollisissa ja virkatehtävissä.[3]

Arkkipiispa Samuel Troilius.

Suvun jäseniä muokkaa

  • Samuel Troilius (1706–1764), Uppsalan hiippakunnan piispa, arkkipiispa.
    • Uno von Troil (1746–1803), Uppsalan arkkipiispa, Samuel Troiliuksen poika
    • Knut von Troil (1760–1825), suomalainen upseeri, Anjalan liiton jäsen, Samuel Troiliuksen poika (edellisen velipuoli)
      • Samuel Werner von Troil vanhempi (1798–1865), upseeri ja kuvernööri, Knut von Troilin poika
        • Knut Uno Axel Samuel von Troil (1831–1905), suomalainen upseeri ja valtiopäivämies, Samuel Werner von Troilin (vanhemman) poika
        • Samuel Werner von Troil (1833–1900), senaattori ja maamarsalkka, Samuel Werner von Troilin (vanhemman) poika
        • Gustaf Samuel von Troil (1837–1909), Suomen Pankin pääjohtaja, kuvernööri, senaattori, Samuel Werner von Troilin (vanhemman) poika
          • Eric von Troil (1865–1937), kihlakunnantuomari, laamanni, vapaaherra ja RKP:n kansanedustaja, Gustaf Samuel von Troilin poika
          • Birger von Troil (1868–1926), kuvernööri, pankinjohtaja, Gustaf Samuel von Troilin poika
          • Mathilda von Troil (1869–1930), Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun johtaja, Suomen Kansallisteatterin apulaisjohtaja, Gustaf Samuel von Troilin tytär

Lähteet muokkaa

  1. Uttal av finlandssvenska efternamn Kotus. Viitattu 23.6.2018. (ruotsiksi)
  2. släktföreningen von Troil r.f. läktföreningen von Troil r.f.. Viitattu 27.3.2011.
  3. Von Troil Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.