Reuterholm
Reuterholm oli ruotsalainen vapaaherrallinen aatelissuku, joka vaikutti myös Suomessa – aina siihen saakka kun Suomi Haminan rauhassa siirtyi Venäjälle.
Suvun vanhin tunnettu jäsen lienee Per Gisselsson joka toimi 1600-luvulla kalastajana Mälaren-järvellä.[1] Hänen pojanpoikansa Nils Esbjörnsson Reuterholm aateloitiin vuonna 1708 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 1440, nimellä von Reuterholm. Hänet korotettiin vapaaherraksi vuonna 1735 ja introdusoitiin vapaaherrallisena sukuna numero 217, nyt yksinkertaistetulla nimellä Reuterholm.[1] Suku sammui vuonna 1864 Axel Reuterholm nuoremman kuollessa.[1][2]
Suku omisti Suomessa, Siuntiossa Pikkalan (Pickala) ja Suitian kartanot. Gustaf Adolf Reuterholmin kuollessa lapsettomana vuonna 1813 hän määräsi testamentissaan omaisuutensa veljenpojalleen Axel Reuterholmille, ehdolla, että tämä myy kaiken omaisuuden Suomessa, muuttaa Ruotsiin, jonne siirtää myös kaikkien Suomeen haudattujen Reuterholmien arkut.[3][4][5] Reuterholmin sukua ei siten introdusoitu Suomen ritarihuoneeseen sen järjestäytyessä vuonna 1818.[6]
Reuterholm-suvun hautaholvina toimii Strängnäsin tuomiokirkon entinen Olivecrantz-suvun hautaholvi, jonne suvun Suomessa kuolleiden ja haudattujen jäsenten arkut Haminan rauhan jälkeen siirrettiin turvaan.[7]
Suvun jäseniä muokkaa
- Nils Esbjörnsson Reuterholm (1676–1756), Örebron ja Taalainmaan läänien maaherra[8]
- Esbjörn Christian Reuterholm (1710–1773), valtaneuvos, hovimarsalkka, Nils Esbjörnsson R:n poika[9]
- Axel Christian Reuterholm (1753–1811), Vaasan hovioikeuden presidentti, Esbjörn Christian R:n poika, Charlotta Malm-Reuterholmin puoliso[2]
- Gustaf Adolf Reuterholm (1756–1813), suomalainen valtiomies, Esbjörn Christian R:n poika[10]
- Axel Gottlieb Reuterholm (1714–1763), ruotsalainen poliitikko, Nils Esbjörnsson R:n poika[11]
- Gustaf Gottfried Reuterholm (1721–1803), laamanni, Ruotsin valtionpankin komissaari, Jokioisten kartanon omistaja, Nils Esbjörnsson R:n poika[12]
- Esbjörn Christian Reuterholm (1710–1773), valtaneuvos, hovimarsalkka, Nils Esbjörnsson R:n poika[9]
Lähteet muokkaa
- Svenskt biografiskt handlexikon, s. 333–335. Tukholma: ALBERT BONNIERS FÖRLAG, 1906. Project Runeberg (viitattu 17. 9. 2008).
Viitteet muokkaa
- ↑ a b c Svenskt biografiskt handlexikon: Reuterholm., sivu 333
- ↑ a b Svenskt biografiskt handlexikon: 5. Reuterholm, Axel Kristian, sivu 334
- ↑ C. M. C.: Svar på frågan n:r 1 i förra häftet, »Hvar äro friherre Esbjörn Kristian Reuterholm, hans maka samt deras son Gustaf Adolf Reuterholm begrafna?. Personhistorisk tidskrift, 1898-99, 1. vsk, s. 125–127. Stockholm: Svenska Autografsällskapet. Project Runeberg. (ruotsiksi)
- ↑ Bref från Sjundeå. Folkwännen, 27.02.1883, nro 48, s. 1–2. Helsinki: Historiallinen sanomalehtikirjasto. Viitattu 17.9.2008. (ruotsiksi)
- ↑ Suitian historia – helsinki.fi
- ↑ Ätter och vapen: Procopé – Rokassowskij (Arkistoitu – Internet Archive) – Suomen ritarihuone.
- ↑ C. M. C.: Svar på frågan n:r 1 i förra häftet, Hvar äro friherre Esbjörn Kristian Reuterholm, hans maka samt deras son Gustaf Adolf Reuterholm begrafna?. Personhistorisk tidskrift, 1898-99, 1. vsk, s. 125–127. Stockholm: Svenska Autografsällskapet. Project Runeberg. Viitattu 12.7.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon: 1. Reuterholm, Nils Esbjörnsson, sivu 333
- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon: 2. Reuterholm, Esbjörn Kristian, sivu 333
- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon: 6. Reuterholm, Gustaf Adolf, sivu 335
- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon: 3. Reuterholm, Axel Gottlieb, sivu 334
- ↑ Svenskt biografiskt handlexikon: 4. Reuterholm, Gustaf Gottfrid, sivu 334