Von Rehausen

Von Rehausen on ruotsalainen ja suomalainen aatelissuku. Suku on kotoisin pohjois-Thüringenistä Saksasta. Se on saanut sukunimensä Rehehausen-nimisen kylän mukaan, joka on lähellä Köseniä ja Saale-jokea. Suku aateloitiin Ruotsissa 19.11.1685 ja merkittiin Ruotsin ritarihuoneelle vuonna 1726 numerolla 1781. Se immatrikuloitiin myös Suomen ritarihuoneelle 5.2.1818 numerolla 114. Suku sammui mieslinjalta vuonna 1953.

Historiaa

Rehausenin suku asui Saksan Thüringenissä, Kölledan kylässä. Baltsar Rehausen syntyi n. 1570 ja opiskeli Göttingenin yliopistossa 1593 ja Erfurtissa 1598. Hän oli maisteri ja opettaja Kölledassa ja Bretlebenin ja Braunsrodan kirkkoherra 1604. Hänen poikansa Johan Georg Rehausenin (noin 1595 – 1650) pojat Gotthard (1627–1709) ja Baltzar (1630–1690) aateloitiin Ruotsissa 1685.

Johan Georg muutti Saksasta Liivinmaalle 1627. Hän oli Kokenhusenin (1636) ja Ascheraden kirkkoherra (1643). Hän kirjoitti kirjan Manudoctio ad linguam letticam facilis et certa (Riika 1644). Hänen pojistaan tuli sotilaita ja niistä ansioistaan heidät aateloitiin. Gotthard von Rehausenista tuli vuonna 1690 Uudenmaan jalkaväkirykmentin majuri. Batzar Johan von Rehausen oli kapteeni 1676 eversti Filip Sassin rykmentissä. Hänen poikansa Gotthard Georgin (1689–1752) pojan Adolfin (1737–1812) poika oli Adolf Gotthard von Rehausen (1770–1852). Hän sai kapteenin arvon joulukuussa 1810 taisteltuaan Suomen sodassa 1808–1809. Hän omisti Veikkolan kartanon Vihdissä ja hänet on haudattu Vihdin kirkonkylän hautausmaalle.

Adolf Gotthard von Rehausenin poika oli juristi ja virka- ja valtiopäivämies Kristian Adolf Verner von Rehausen (1803–1878), jonka poikia olivat juristit ja valtiopäivämiehet Karl Gotthard Werner von Rehausen (1846–1879) ja Ernst Viktor von Rehausen (1851–1924). Adolf Gotthard von Rehausenin toisen pojan Claes Gustafin (1821–1891) poika Gustaf Adolf von Rehausen (1861–1935) osallistui puolestaan kenraalina Suomen sisällissotaan.