Vladimir Trošin
Vladimir Konstantinovitš Trošin (15. toukokuuta 1926 Mihailovsk Neuvostoliitto – 25. helmikuuta 2008 Moskova Venäjä) oli venäläinen näyttelijä ja laulaja. Trošin esitti yli 2 000 laulua, jotka ilmestyivät yli 700 studio- ja konserttitallenteella. Hänen laulajanuransa Neuvostoliitossa ja Venäjällä kattoi reilut puolivuosisataa.
Trošin syntyi toukokuussa 1926 Mihailovskissa Sverdlovskin alueella, joka alkaa Uralvuoriston itäiseltä rinteeltä. Hän oli työläisperheen kymmenes lapsi. Nuori Trošin oli hyvin innostunut musiikista ja laulamisesta. Pian hän oppi soittamaan balalaikkaa ja harmonikkaa. Vuonna 1943 Trošin valittiin Moskovan teatterikouluun. Hän opiskeli näyttelemistä Maria Knebelin ja Vasili Toporkovin johdolla ja laulua Natalia Kuprijanovan valvonnassa. Trošin valmistui näyttelijäksi vuonna 1947.[1]
Vuodesta 1947 vuoteen 1988 Trošin kuului Moskovan taiteellisen teatterin (MHAT)[2] vakinaiseen näyttelijäkuntaan. Hän työskenteli kahden sukupolven ajan monien Venäjän arvostetuimpien näyttämötaiteilijoiden kanssa. Vuonna 1955 Trošin esiintyi narrin osassa William Shakespearen näytelmän Loppiaisaatto neuvostoliittolaisessa versiossa (Dvenadtsataja Notš). Näytelmässä Trošin lauloi yhdeksän säveltäjä Eduard Kolmanovskin sävellystä.
Vuonna 1956 Trošin sai säveltäjä Vasili Solovjov-Sedoilta tehtäväkseen kantaesittää Mihail Matusovskin tekstiin sävelletyn laulun Moskovan illat (Podmoskovnje vetšera)[2]. Trošinin tulkinta on sittemmin noussut legendaariseen maineeseen (The original vocal of Midnight in Moscow, Moscow Nights, Popular Russian Hits vol. 1 - Monitor 1990). Kappale nousi maailmanmaineeseen Moskovan nuorisofestivaaleilla 1957.
Vähitellen Trošin vaihtoi näyttelemisen musiikkiin ja hänestä tuli yksi Neuvostoliiton tunnetuimmista laulajista. Trošin sai laulaakseen useiden merkittävien säveltäjien töitä. S. Shelohonov mainitsee pienessä Trošinin elämäkerrassaan seuraavat säveltäjät: Vasili Solovjov-Sedoi, Aleksandra Pahmutova, Nikita Bogoslovski, Oskar Feltsman, Aleksandr Tsfasman, Mark Fradkin, Matvei Blanter ja Arno Babadzhanjan.
Trošinilla oli myös huomattava näyttelijäura Neuvosto-ajan ja Venäjän elokuvateollisuudessa sekä televisiossa.
Vladimir Trošin sai uransa aikana runsaasti julkista tunnustusta ja useita palkintoja ja arvonimiä. Hänelle myönnettiin valtion Stalin-palkinto vuonna 1950. Hänet nimitettiin Venäjän kansannäyttelijäksi vuonna 1984.[3][4][5] Hänestä tehtiin myös ansioitunut Mari El taiteilija.[6] Hänelle myönnettiin kunniamerkki ja Ystävyyden kunniamerkki.[7][8]
Trošin oli naimisissa tanssija Raisa Trošinan kanssa. Vladimir Trošin kuoli vuonna 2008 sydänkohtaukseen. Hänet on haudattu Trojekurovskojen kalmistoon Moskovassa.
Suosittuja kappaleita muokkaa
| Kääntäminen | Alkuperäinen nimi | Translitteroitu otsikko |
|---|---|---|
| Eh, tiet | «Эх, дороги» | Eh, dorogi |
| Huuhkaja | «Землянка» | Zemlyanka |
| Moskovan yöt | «Подмосковные вечера» | Podmoskovnje vetšera |
| Tehtaan etuvartion takana | «За фабричной заставой» | Za fabritšnoi zastavoi |
| Volga virtaa | «Течёт река Волга» | Tetšet reka Volga |
Aiheesta muualla muokkaa
- Vladimir Trošin Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- ↑ Школа-студия МХАТ: 1947—1949 (Arkistoitu – Internet Archive) Malline:Webarchive. Venäjä
- ↑ a b Однажды Владимир Трошин. О чём Шульженко и Русланова секретничали с актёром. Venäjä
- ↑ Федор Раззаков (2003-10-01). Память, согревающая сердца. Litres. ISBN 9785425026156. . Venäjä
- ↑ "Геннадий Печников: Трошина очень любили первые космонавты", Vesti.ru, 2008-02-15. . Venäjä
- ↑ (2009) Энциклопедический словарь (Encyclopedic Dictionary). . Venäjä
- ↑ "Он песне отдал всё сполна" (2016). Litera, Yoshkar-Ola 2 (Mari Book Publishing House).. Venäjä
- ↑ Указ президента Российской Федерации от 3 апреля 2002 года № 1308 "О награждении государственными наградами Российской Федерации" kremlin.ru. . Venäjä
- ↑ Указ президента Российской Федерации от 2 мая 1996 года № 617 "О награждении государственными наградами Российской Федерации" kremlin.ru. . Venäjä