Vladimir Antonov-Ovsejenko

Vladimir Aleksandrovitš Antonov-Ovsejenko (ven. Влади́мир Алекса́ндрович Анто́нов-Овсе́енко, oikea sukunimi Ovsejenko, puoluenimi Štyk, Штык, kirjallinen salanimi A. Galski, А. Гальский; 21. maaliskuuta (J: 9. maaliskuuta) 1883 Tšernigov – 10. helmikuuta 1939) oli ukrainalaissyntyinen bolševikki, sotilas, neuvostoliittolainen poliitikko ja diplomaatti.

Vladimir Antonov-Ovsejenko.

Vladimir Antonov-Ovsejenko syntyi upseerin perheeseen. Hän valmistui Voronežin kadettikoulusta vuonna 1901 ja Vladimirin jalkaväkikoulusta Pietarissa vuonna 1904. Hän osallistui vallankumousliikkeeseen vuodesta 1901 lähtien ja liittyi vuonna 1903 Venäjän sosiaalidemokraattiseen työväenpuolueeseen.

Vuosina 1905–1906 Antonov-Ovsejenko osallistui sotilaskapinoiden järjestämiseen Puolassa ja Sevastopolissa. Vuonna 1906 hän sai kuolemantuomion, joka muutettiin 20 vuoden vankeudeksi. Hän pakeni vankilasta ja asui vuodesta 1910 lähtien ulkomailla, missä hän aluksi liittyi menševikkeihin.

Toukokuussa 1917 Antonov-Ovsejenko palasi Venäjälle, liittyi bolševikkeihin ja työskenteli jonkin aikaa Helsingissä. Lokakuun vallankumouksen aikana hän johti Talvipalatsin valtausta ja väliaikaisen hallituksen pidätystä. Hän kuului kansankomissaarien neuvostoon ja johti Pietarin puolustusta. Venäjän kansalaissodan aikana Antonov-Ovsejenko komensi puna-armeijan joukkoja Etelä-Venäjällä ja Ukrainassa, toimi puolueen keskuskomitean valtuutettuna Vitebskin ja Tambovin lääneissä sekä työskenteli eri kansankomissariaateissa. Vuonna 1921 hän johti talonpoikaiskapinoiden tukahduttamista Tambovin läänissä ja oli puna-armeijan poliittisen hallinnon päällikkönä vuosina 1922–1924.

Vuonna 1924 Antonov-Ovsejenko erotettiin kaikista viroistaan trotskilaisena. Sen jälkeen hän työskenteli Neuvostoliiton lähettiläänä Kiinassa, Tšekkoslovakiassa, Liettuassa ja Puolassa. Vuosina 1934–1936 hän toimi Venäjän SFNT:n prokuraattorina, vuosina 1936–1937 Neuvostoliiton pääkonsulina Barcelonassa ja Venäjän SFNT:n oikeusasiain kansankomissaarina. Antonov-Ovsejenko pidätettiin lokakuussa 1937 ja ammuttiin Moskovan lähellä Kommunarkan teloituspaikalla syytettynä vastavallankumoukselliseen terroristijärjestöön kuulumisesta. Hänen maineensa puhdistettiin vuonna 1956.

Antonov-Ovsejenko on kirjoittanut joukon Venäjän vallankumousta ja kansalaissotaa käsitteleviä muistelmateoksia: Pod vympelom Oktjabrja (”Lokakuun viirin alla”, 1923), Zapiski o graždanskoi voine (”Muistiinpanoja kansalaissodasta”, 1924–1933, V semnadtsatom godu (”Vuonna 1917”, 1933), V revoljutsii (”Vallankumouksen aikana”, 1957).