Virhe (oikeustiede)
Virhe tarkoittaa sopimusoikeudessa tilannetta, jossa sopimukseen perustuva suoritus ei vastaa sitä, mihin suorittaja on sitoutunut. Useimmiten virhe liittyy luovutettavan esineen laatuun tai muihin ominaisuuksiin. Virhe havaitaan vertaamalla suoritusta sopimuksen luomiin velvollisuuksiin. Tavallisimmin sopimuksessa on kuvaus luovutuksen kohteesta, jolloin verrataan esinettä tai palvelua kuvaukseen. On kuitenkin olemassa laatuvaatimuksia, jotka tulee täyttää, vaikka laadusta ei ole sovittu mitään. Tällainen määräys on esimerkiksi kauppalaissa (355/1987, 17–19 §) ja kuluttajansuojalaissa (38/1978, 5 luku). Määräys koskee myös tel quel -ehtoa eli myymistä 'sellaisena kuin se on'.[1]
Oikeustieteessä erotetaan laatuvirheet, oikeudelliset virheet ja vallintavirheet toisistaan. Oikeudellinen virhe tarkoittaa, että luovutettuun esineeseen tai palveluun kohdistuu sivullisen tahon omistusoikeus tai jokin rajoitettu esineoikeus. Vallintavirhe on kyseessä silloin, kun ostaja ei voi käyttää esinettä haluamallaan tavalla viranomaisen päätöksen tai lain säännöksen vuoksi.[1] Tuotevastuun yhteydessä käytetään käsitteitä rakennevirhe ja suunnitteluvirhe, jos virhe koskee koko tuotesarjaa, ja valmistusvirhe, jos virhe liittyy tuotesarjan johonkin tai joihinkin yksittäisiin kappaleisiin.[2]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 1021–1022.
- ↑ Encyclopædia iuridica fennica, osa I palsta 957.
Kirjallisuutta
muokkaa- Ämmälä, Tuula: Virhe – erityisesti kuluttajankaupassa ja asuntokaupassa. Helsinki: WSOY Lakitieto, 2002. ISBN 951-670-064-0