Viljo Voipio
Viljo Voipio (3. helmikuuta 1887 Viipuri – 16. helmikuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen lakitieteen tohtori ja asianajaja.[1][2][3]
Viljo Voipio pääsi ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta 1905. Hän valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1911, lakiteteen kandidaatiksi 1915 sekä lakitieteen lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1924.[1][2][3]
Voipiolla oli asianajotoimisto Helsingissä vuodesta 1923 lähtien. Hän kuului Suomen Asianajajaliittoon ja Helsingin Asianajajayhdistykseen.[1] Voipio oli aktiivisesti ajamassa suomenkielisen yliopiston perustamista Turkuun ja hän toimi Turun yliopiston kanslerin sihteerinä kuolemaansa saakka.[2][3]
Viljo Voipio kuoli 38-vuotiaana helmikuussa 1925 umpisuolentulehdukseen Mehiläisen sairaalassa Helsingissä.[2][3] Voipio on haudattu Malmin hautausmaalle.[4]
Julkaisuja muokkaa
- Katovuosi 1601 vaikutuksineen Varsinais-Suomessa. Historiallinen arkisto 24, 1. Suomen Historiallinen seura, Helsinki 1914
- Nykyinen valtiomuotomme: sananen valtiomuotokysymyksestä oikeudelliselta kannalta katsoen. Otava 1918
- Ilman ja virtaavan veden oikeusasema: esinekäsite-tutkimus roomalaisen oikeuden mukaan, Helsingin yliopiston väitöskirja. WSOY 1923
- Kiinteistön ulottuvaisuudesta maan sisälle. Eripainos Lakimies-lehdestä. Porvoo 1924
- Kylän vesialue. WSOY 1924
- Onko asunto-osakeoikeuden tuottama asumisoikeus vuokraoikeutta. Eripainos Lakimies, N:o 1. 1925. Porvoo 1925
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Kuolemantapauksia, Defensor legis : Suomen asianajajaliiton äänenkannattaja, 01.02.1925, nro 2, s. 31, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Tri Viljo Voipio, Uusi Suomi, 17.02.1925, nro 39, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ a b c d Lakit. tohtori Viljo Voipio, Vaasa, 17.02.1925, nro 38, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hautahaku.fi : Voipio Viljo