Avaa päävalikko

Vilho Hirvensalo, sukunimi aik. Lagus (3. maaliskuuta 1881 Iisalmi7. tammikuuta 1937 Kuopio) oli suomalainen agronomi, pankinjohtaja, maanviljelijä ja kansallisen edistyspuolueen kansanedustaja.[1][2][3]

Hirvensalon vanhemmat olivat maanviljelysneuvos Johannes Lagus ja Sofia Maria Loviisa Brax. Hän pääsi ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1902 ja valmistui agronomiksi Mustialasta 1905 sekä Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1914. [1][3]

Hirvensalo oli meijerikonsulenttina ja Kuopion meijerikoulun johtajana 1906–1911, Valion teknillisenä johtajana 1907–1911 ja valtion vointarkastuslaitoksen assistenttina ja johtajana 1911–1919. Hän toimi Peltosalmen maamieskoulun johtajana 1919–1928 ja oli Suomen maatalousosakepankissa Iisalmen konttorin johtajana 1919–1922 ja Kuopion konttorin johtajana 1922–1937. Hirvensalo oli myös maanviljelijänä viljellen Peltosalmen tilaa Iisalmen maalaiskunnassa 1916–1937. Hän oli toimittajana Maitotalous, Suomen meijerilehti ja Finlands mejeritidningen-lehdissä 1910–1912, 1916 ja 1917. [1][3]

Hirvensalo oli kansanedustajana 1924–1927 edustaen Kuopion läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925 ja 1931 presidentinvaaleissa. Hirvensalo oli Kuopion kaupunginvaltuuston jäsenenä ja kuului Valion johtokuntaan. [1]

Vilho Hirvensalo oli naimisissa vuodesta 1907 Nanny Margareta Kristina Engelbergin kanssa.[1][3]

Sisällysluettelo

TeoksiaMuokkaa

  • Vientivoimme säilytys meijereillä ja kuletus kesällä v. 1909. Voinvientiosuusliike Valio, Hanko 1912
  • Lyhyt maitotalousoppi : karjanomistajia ja maatalousalkeisopetusta varten. WSOY 1915, 5. painos 1927, 11. painos 1953 (vuonna 1930 ilmestneestä 6. painoksesta lähtien toisena toimittajana Väinö Pessi)
  • Kuivaamot maataloustuotannon edistäjinä. Elintarvetuotannon edistäminen vuonna 1919 n:o 8. Helsinki 1919
  • Perunain kuivaus : matkakertomus kesällä v. 1918 tehdystä tutkimusmatkasta Saksaan ; kirj. Taavi Arola ja V. Hirvensalo. Maataloushallituksen tiedonantoja n:o 126. Helsinki 1919
  • Perunoitten viljelyksen ja käytön laajentamisesta. Elintarveministeriö, Helsinki 1919
  • Kasvisrasvojen käytöstä kansojen ravitsemisessa : esitelmä maatalousviikolla Helsingissä jouluk. 13 p. 1920. Elo, Hanko 1921
  • Selostus Tarinaharjun parantolan eli Pohjois-Savon kansanparantolan alkuvaiheista ja rakentamisesta ; parantolan vihkimistilaisuuteen joulukuun 27 p:nä 1931 julkaissut Pohjois-Savon kansanparantolan rakennustoimikunta. Tarinaharjun parantola, Kuopio 1931

SuomennoksiaMuokkaa

  • Gösta Grotenfelt : Tietoja Suomen maitotalouden kehityksestä. Suomen Yleinen Maanviljelysnäyttely Kuopiossa 1906. Kuopio 1906

LähteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa