Viktor Obnorski
Viktor Pavlovitš Obnorski (ven. Ви́ктор Па́влович Обно́рский, 23. marraskuuta 1851 nykyisen Vologdan alueen Grjazovets – 17. huhtikuuta 1919 Tomsk) oli venäläinen vallankumouksellinen.
Viktor Obnorski syntyi porvarisperheeseen. Vuosina 1869–1873 hän työskenteli viilarina Pietarissa. Vuosien 1871–1872 vaihteessa hän osallistui työläiskerhojen perustamiseen ja oli yhteydessä tšaikovskilaisten kanssa. Vuonna 1873 hän muutti Odessaan. Vuosina 1874–1878 hän kävi kolmesti ulkomailla. Asuessaan Lontoossa, Pariisissa ja Genevessä hän tutustui ensimmäisen internationaalin ja länsieurooppalaisen työväenliikkeen toimintaan sekä ylläpiti suhteita Venäjän vallankumousliikkeen eri suuntauksiin.[1]
Vuoden 1875 alussa Obnorski levitti vallankumouksellista propagandaa Arkangelin läänin talonpoikien keskuuteen. Vuosina 1875–1876 hän perusti Stepan Halturinin kanssa Pohjois-Venäjän työväenliiton (ven. Severnyi sojuz russkih rabotših). Vuoden 1878 lopussa hän solmi Krakovassa ja Varsovassa yhteyksiä puolalaisiin sosialisteihin.[1]
Obnorski pidätettiin Pietarissa tammikuussa 1879. Hänet tuomittiin kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen, jonka hän kärsi Karan pakkotyövankilassa. Vuodesta 1884 lähtien hän oli karkotettuna Taka-Baikaliassa. Vuodesta 1909 hän asui poliisin valvonnan alaisena Kuznetskissa. Helmikuun vallankumouksen jälkeen hänet valittiin kaupungin kansalaisjärjestöjen komitean jäseneksi.[1]