Avaa päävalikko

Viipurin lento-onnettomuus tapahtui 21. toukokuuta 1928, kun Suomen ilmavoimien Merilentoeskadeerin Hansa-Brandenburg-meritoimintakone IL-91 joutui Viipurin yllä muodostelmalennossa toisen koneen potkurivirtaan niin että sen peräsin leikkaantui irti. Koneessa matkustajana ollut lentosotamies Sannaksenaho putosi ylösalaisin kääntyneen koneen ohjaamosta 600 metrin korkeudelta alas päätyen kuolleena Viipurin suomalaisen lyseon katon läpi ullakolle. Konetta ohjannut vänrikki Jukka Ahlman koetti saada koneen ohjattua Salakkalahteen, mutta ei siinä lopulta onnistunut, vaan kone törmäsi kolmikerroksisen kivitalon seinään Torkkelinkatu 4:ssä. Paikalla olleista jalankulkijoista ompelijatar Ida Malinen kuoli heti jäätyään koneen ja talon seinän väliin ja toinen jalankulkija konttoristi Pekka Leskinen loukkaantui kuolettavasti. Lisäksi kolme henkilöä sai lievempiä vammoja ja paikalla ollut henkilöauto tuhoutui. Vänrikki Ahlmanin ruumis paiskautui koneesta katukäytävälle.[1][2]

Onnettomuuspaikalle tuli useita henkilöitä auttamaan loukkaantuneita sekä myös muuta yleisöä. Tässä vaiheessa palavan koneen bensiinitankki räjähti, jolloin yleisön joukossa syntyi pakokauhu palavan bensiinin levitessä pitkin katua. Paikalla ollut rouva Elsa Grunau sai pahoja palovammoja tulen tartuttua hänen vaatteisiinsa, mutta hänet saatiin pelastettua.[1] Grunau menehtyi kuitenkin vammoihinsa sairaalassa muutaman päivän kuluttua.[3] Palava bensiini uhkasi sytyttää useita rakennuksia, mutta palokunta sai palon kuitenkin tukahdutettua nopeasti. Rakennukset saivat lähinnä savu- ja vesivaurioita ja joitain ikkunoita särkyi niistä. Myöskin Torkkelinkadun raitiotieliikenne keskeytyi, kun pudonnut kone katkaisi raitiotien sähkölinjan. [1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Hirvittävä lento-onnettomuus eilen Viipurissa. Karjala, 22.5.1928, s. 4. Kansalliskirjasto Viitattu 1.5.2018.
  2. Turkinsaari, osa ilmavoimiemme historiaa Ravansaariseura ry. Karjalan liitto. Viitattu 1.5.2018.
  3. Äskeisen lento-onnettomuuden viides uhri. Laatokka, 26.5.1928, s. 1. Kansalliskirjasto Viitattu 27.2.2019.