Vihtori Ylinen

suomalainen kuvataiteilija

Vihtori Johannes Ylinen (28. maaliskuuta 1879 Yläne11. toukokuuta 1953 Yläne) oli suomalainen taidemaalari.

Yläneella syntynyt Vihtori Ylinen kävi koulunsa Säkylässä. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan hän aloitti opinnot Turun piirustuskoulussa syksyllä 1897 ja jatkoi niitä myöhemmin Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä. Vuonna 1899 Ylinen tapasi samassa koulussa opiskelleen Saima Tigerstedtin, jonka kanssa hän avioitui 1905. Pariskunta matkusti yhdistetylle hää- ja opintomatkalle Pariisiin, jossa he hakivat oppia kuuluisassa Académie Colarossissa.[1]

Suomeen palattuaan Ylinen ja Tigerstedt rakennuttivat Yläneen Elijärven rannalle oman taiteilijahuvilan, joka nimettiin Hauenkuonoksi. He viettivät Yläneellä lähes koko elämänsä, lukuun ottamatta 1920-lukua, jolloin perhe asui Raumalla lasten koulunkäynnin vuoksi.[1] Rauman aktiiviseen taiteilijayhteisöön kuuluivat samalla vuosikymmenellä heidän lisäkseen muun muassa Jalmari Karhula ja Uuno Eskola.

Vihtori Ylinen tunnetaan erityisesti Rauma-aiheisista maalauksistaan sekä muotokuvista. Hän kuvasi maalauksissaan myös maaseutua ja maisemia eri puolilta Suomea. Näitä kuvia julkaistiin runsaasti kouluille tarkoitettuina opetustauluina. Ylinen oli lisäksi aktiivinen musiikinharrastaja. Hän soitti viululla sekä kansanmusiikkia että klassisia sävellyksiä ja rakensi myös itse soittimiaan.

Vihtori Ylinen on myös maalannut joitakin alttaritauluja, osa niistä on jäljennöksiä muiden taiteilijoiden maalauksista. Näitä on muun muassa Vampulan (1906),[2] Paattisten (1920, jäljennös Ludwig von Hofmannin maalauksesta)[3] ja Tarvasjoen (1921, jäljennös Julius Kronbergin maalauksesta)[4] kirkoissa.

LähteetMuokkaa

  1. a b Vihtori Ylisen ja Saima Tigerstedt-Ylisen teoksia etsitään 5.1.2011. YLE Satakunta. Viitattu 2.3.2013.
  2. Vampulan kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto. Viitattu 18.4.2014.
  3. Paattisten kirkko Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Viitattu 18.4.2014.
  4. Mäkinen, Kalervo: Nykyinen kirkko Kirkon 200-vuotisjuhliin tehty historiikki. 6.12.1979. Tarvasjoen seurakunta. Viitattu 18.4.2014.

Aiheesta muuallaMuokkaa