Vihamielinen arkkitehtuuri

Vihamielinen arkkitehtuuri on tietoista kaupunkisuunnittelua, jossa julkisten tilojen käyttöä pyritään ohjaamaan siten, että ei-toivottua käyttäytymistä estetään käytännön ratkaisuilla. Usein estämiseen käytetään arkkitehtuuriin lisättäviä piikkejä, tankoja, kaltereita ja esteitä, mutta myös kaupunkitaidetta. Estämistä voidaan tehdä myös asioiden sijoittelulla, esimerkiksi siirtämällä istuinten käsinojia tai sijoittamalla pyöräparkkeja ja viherkasveja niin, että ne estävät liikkumista tai oleskelua.

Piikkien tarkoitus on estää kodittomia istumasta liikkeen eteen tai nukkumasta tasanteella.

Vihamielisestä arkkitehtuurista käytetään eri nimityksiä sen mukaan, mitä katsantokantaa halutaan korostaa. Ruotsiksi sitä kutsutaan poissulkevaksi suunnitteluksi (ruots. Exkluderande design[1]) tai epäystävälliseksi suunnitteluksi (ruots. Ovänlig design[2]). Englannissa vihamielisen arkkitehtuurin (engl. hostile architecture[3]) ja vihamielisen suunnittelun (engl. hostile design[2]) lisäksi käytetään ilmaisuja epämiellyttävä suunnittelu (engl. unpleasant design[4]), poisssulkeva arkkitehtuuri (engl. Excluding Architecture[5]) sekä suojaava arkkitehtuuri (engl. defensive architecture[3]), suojaava suunnittelu ja suojaava kaupunkisuunnittelu (engl. defensive design / defensive urban design[3] tai engl. Defensive planning[5]) sekä kurissa pitävä arkkitehtuuri (engl. Disciplinary architecture[6]).

Arkkitehtuurin tavoitteetMuokkaa

 
1800-luvulla Norwichin keskiaikaiseen kirkkoon lisätty rakennelma, jolla pyritään estämään virtsaaminen.

Vihamielisen arkkitehtuurin tavoitteena on ohjata kaupunkitilassa käyttäytymistä. Siinä ei-toivottua käytöstä pyritään estämään suunnitteluratkaisuilla.[7] Vihamielisen arkkitehtuurin tavoitteena on häiritä ja sulkea pois niitä ihmisiä, joita ei pidetä toivottavina.[6]

Vihamielisessä arkkitehtuurissa kaupunkitilaa suunnitellaan ohjaamaan sekä fyysistä että henkistä toimintaa. Kaupunkitilan elementtejä, kuten penkkejä, suunnitellaan ehkäisemään rikoksia ja suojaamaan omaisuutta.[3] Suunnittelulla pyritään tekemään jotkin paikat käyttökelvottomiksi joillakin tavoin tai joillekin ihmisryhmille.[8] Vihamielinen arkkitehtuuri pyrkii monesti antamaan ulospäin vaikutelman kauneudesta tai hyödyllisyydestä.[9]

Arkkitehtuurin historian apulaisprofessorin Ocean Howellin mukaan vihamielinen suunnittelu on yleensä huomaamatonta niille, joita vastaan sitä ei ole suunniteltu.[3]

KohteetMuokkaa

Arkkitehti Selena Savicin mukaan vihamielisen arkkitehtuurin kohderyhmiä ovat kodittomat, teini-ikäiset, köyhät, syrjäytetyt ja epäilyttäväksi koetut ihmisryhmät. Ne kohdistuvat erityisesti niihin, jotka eivät puolusta oikeuksiaan ja ole järjestäytyneet.[4]

Vihamielinen arkkitehtuuri pyrkii myös estämään ei-toivottua toimintaa tilassa. Tällaista on esimerkiksi skeittilautailu[4], tupakointi,[6] oleskelu, roskaaminen ja nukkuminen.[10] Suunnittelulla pyritään myös karkottamaan muut ihmiset kuin maksavat asiakkaat.[1] Ihmisten lisäksi kohteena ovat kaupungin linnut.[11]

TaustaMuokkaa

Vihamielisen arkkitehtuurin nykyaikainen toteutus pohjautuu amerikkalaiseen Crime Prevention through Environmental Design (CPTED) -toimintamalliin (suom. rikoksen estäminen ympäristösuunnittelun keinoin), joka kehitettiin 1960-luvulla.[7] Se kehittyi Oscar Newmanin 1973 julkaiseman teoksen Defensible Space kautta. CPTED-suunnittelun tarkoituksena on estää paitsi rikokset, myös toiminta joka näyttää rikokselta.[3]

CPTED-mallin kolme perusperiaatetta on suunnitteluun sisäänrakennettu kulkemisen rajoittaminen (engl. natural access control) ja toiminnan näkyväksi tekeminen muille (engl. natural surveillance) sekä rakennelmien vahvistus (engl. territorial reinforcement).[3] Malliin kuuluu muun muassa tilojen valaistuksen lisääminen, uloskäyntien lukumäärän rajoittaminen rakennuksissa ja pääsyn estäminen sisäpihalle katutasolta. CPTED pohjautuu ajatukseen, että huonosti hoidettu tila kerää lisää ilkivaltaa. Teorian mukaan, jos talosta on rikottu yksi ikkuna, rikotaan muutkin tai jos joku matkustaa ilman matkalippua, rohkaisee se muitakin matkustamaan niin.[7]

Toteutustapoja ja ilmenemismuotojaMuokkaa

Istuinten suunnittelu ja poistaminenMuokkaa

 
Penkit on vaihdettu nojatukiin, ettei niillä voisi nukkua tai istua pidempään.
 
Camden penkki on suunniteltu niin, ettei sen päällä voi skeitata, nukkua tai pitää huumeita.

Penkit suunnitellaan niin, ettei niissä voi loikoilla. Skeittaajien suosimiin penkkeihin asennetaan kaiteita, ettei niillä voi skeitata.[7] Istuimia suunnitellaan myös niin, että ne puuduttavat takapuolen tai ovat niin liukkaita, etteivät kodittomat voi nukkua niillä. Istuimia suunnitellaan myös niin, että ne ovat kesäisin liian kuumia ja talvisin liian kylmiä.[4]

Helsingissä Juha Leiviskän suunnittelemia nojatukia asennettiin ensimmäisenä Helsingin Hakaniemen linja-autopysäkeillä 2000-luvun alussa. Joitakin penkkejä on vaihdettu nojatukiin häiriökäyttäytymisen vuoksi. Joitakin nojatukia on vaihdettu takaisin penkkeihin.[7]

Guardianiin kirjoittaneen Alex Anderoun mukaan epämiellyttävät istuimet muuttuvat epämukaviksi myös muille, kuten levähtäville vanhuksille, sairaille aikuisille tai raskaana oleville.[6] Epämiellyttäviä istuimia suunnitellaan niin, ettei niillä halua istua yhtään pidempään, kuin on välttämätöntä.[2]

 
Piikit estämässä istumista.

PiikitMuokkaa

 
Nypyköitä rappusilla Marseillessa

Sillanalusia ja ovien edustoja päällystetään nypyköillä, jotta niissä istuminen ja nukkuminen on epämiellyttävää. Kaiteissa olevilla nypyköillä estetään kaiteiden käyttö skeittaamisessa.[7] Joskus piikeillä estetään paikassa seisominen.[5]

Ostoskeskuksilla kaiteiden reunoille on asennettu teräviä metallipalkkeja, jotta niillä ei voisi istua. Tällaisia on asennettu esimerkiksi Munkkivuoren ostoskeskukselle.[7]

Englanninkielisessä mediassa näitä kutsutaan usein kodittomia vastaan oleviksi piikeiksi (engl. anti-homeless spikes). Piikkien tarkoitus on yleensä pitää ihmiset ja eläimet poissa.[12]

TangotMuokkaa

 
Tankojen tarkoitus on estää skeittaaminen ja kodittomien oleskelu paikalla. Kuva Wienstä.
 
Tukholman keskusrautatieaseman tankojen tarkoitus on estää istuminen ja nukkuminen ikkunanlaudalla.

Penkkeihin lisätään tankoja estämään kodittomien nukkuminen penkillä. Keskelle sijoitettujen tankojen tarkoitus on estää erityisesti penkillä makaaminen.[13] Metallipalkkien ja tankojen tarkoitus on myös estää skeittaaminen.[5]

Helsingissä on asennettu puistoihin istuimia, joissa käsitanko on keskellä istuinta. Kaupungin viraston johtajan mukaan istuimet on senioreita varten, mutta hän myöntää, että ne myös estävät nukkumista.[2]

Ilmastointien ulostulojen päälle on asennettu tankoja estämään kodittomien ihmisten pääsy lepäämään niiden päälle ja lämmittely poistoilmassa.[13]

Kalterit ja metalliverkotMuokkaa

 
Kalterit estävät pääsyn portaiden alle Tukholmassa. Tavoitteena on pitää kodittomat poissa.[14]

Tukholman kaupunginarkiston portaiden alle asennettiin kalterit, joiden tarkoituksena oli pitää kodittomat poissa.[15] Kalterit asennettiin, kun paikalliset asukkaat valittivat kodittomien nukkuvan rappusten alla ja käyttävän paikkaa suojana tuulta ja sadetta vastaan.[16]

Itävallassa Innsbruckissa siltojen alle pääsyä on suljettu metalliverkoilla estämään kodittomien nukkumista siellä. Pariisin Gare du Nord -asemalle on asennettu kaltereita estämään huumeiden käyttäjien pääsyä tiettyihin paikkoihin.[17]

 
Aita estää pääsyn alueelle.

AidatMuokkaa

Seattlessa on laajalti aidattu moottoriteiden siltojen alla olevia alueita estämään kodittomien pääsy ja majoittuminen niille. Viranomaisten mukaan pyrkimyksenä on estää jalankulkijoiden törmäys autoihin, varkauksia ja biologisten ongelmajätteiden syntyä.[18]

KivenjärkäleetMuokkaa

Kivenmurikoita käytetään estämään kodittomien oleskelua.[10] Niitä käytetään myös istumisen estämiseen. Kiviä on siirretty muun muassa sillan alle Pariisin Porte de la Chapelle -metroaseman läheisyyteen, jossa on pakolaisten avustuskeskus ilman yöpymismahdollisuutta. Pakolaiset nukkuivat sillan alla, kunnes se estettiin kivenmurikoilla. Hampurissa viranomaiset toivat kiviä sillan alle, jossa kodittomat olivat yöpyneet 1980-luvusta lähtien, ja asensivat sinne myös paikan kastelevan puron.[17]

KaupunkitaideMuokkaa

ViherkasvitMuokkaa

 
Kasvi estämässä nurkkaan pääsyn.

ÄänihäirintäMuokkaa

 
Joissain paikoissa on kimeää ääntä, jonka kuulevat vain nuoret.

Britanniassa on käytetty teknologiaa, jossa tuotetaan korkeita taajuuksia, jotka ovat sietämättömiä alle 25-vuotiaille. Laitteita valmistavan yrityksen mukaan, äänihäirintälaite on "yrittäjän tehokkain työkalu taistelussa maksavia asiakkaita häiritseviä nuoria vastaan". Laitteen taajuus voidaan myös säätää aikuisten kuulemalle taajuudelle, kun pyritään karkottamaan kodittomia.[19] Äänen tarkoitus on ärsyttää ja saada epätoivotut poistumaan paikalta.[20]

Lahden Trion ostoskeskuksessa käytettiin 2009 vain nuorten kuulemaa yliääntä päästävää laitetta teinien karkottamiseksi ostoskeskuksesta ja sen edustalta. Sen käyttö lopetettiin kielteisen julkisuuden vuoksi.[7] Laitteen käyttö saattoi tutkija Juha Lavapuron mukaan rikkoa perustuslaillisia oikeuksia kokoontua ja olla lisäksi syrjivää. Laitetta kutsuttiin mediassa teinikarkottimeksi.[19]

Suomalaisissa ostoskeskuksissa on myös soitettu klassista musiikkia tavoitteena karkottaa nuoret.[19] Klassista musiikkia ja oopperaa soitetaan muun muassa juna-asemilla ja McDonald’sin ulkopuolella.[4]

 
Scandic-hotellin edessä oleva pyöräparkki pyrkii estämään oleskelun hotellin edessä.

PyöräparkitMuokkaa

Seattlessaon asennettu pyöräparkkeja sillan alle tavoitteena estää kodittomien yöpyminen. Kodittomien telttojen karkotus ja pyörätelineiden asennus kuului osaksi Homelessness Emergency Response -ohjelmaa (suom. Kodittomuuden hätätilan toimintaohjelma). Asennus rahoitettiin kodittomille tarkoitetuista varoista. [21]

ValaistusMuokkaa

Nottinghamissa on käytetty pinkkejä valoja, jotka saavat laikullisen ihon erottumaan. Tokiossa on käytetty sinisiä valoja estämään itsemurhia.[4]

Käymälöissä on käytetty sinisiä valoja estämään huumeiden käyttöä, jotta suonensisäisiä huumeita käyttävät eivät näkisi verisuoniaan. Näistä on kuitenkin luovuttu paikoitellen, kun ihmiset ovat alkaneet piirtää vessoihin sinisessä valossa hohtavia graffiteja ja se on lisännyt niiden käyttöä seksin harrastamisen paikkana.[4] Kanadalaistutkimuksessa haastatelluista 18 huumeidenkäyttäjästä enemmistö oli yrittänyt käyttää suonensisäisiä huumeita myös julkisissa vessoissa, joissa oli sininen valo. Käyttäjistä 13 hyväksyi sinisen valon tai jopa suositteli sitä tilojen turvallisuuden lisäämiseksi. [13]

 
Linnut eivät voi laskeutua piikkien keskelle.

Lintujen karkotusMuokkaa

Erityisesti puluja eli kesykyyhkyjä pidetään haittaeläiminä. Kaupunkeihin on asennettu piikkejä, joiden tavoitteena on estää lintujen laskeutuminen puuhun tai rakennuksen päälle.[11] Piikkejä on niin ikään asennettu kylttien, julkisten taideteosten ja putkien päälle. Kaupunkeihin on myös laitettu kylttejä, jossa kehotetaan olemaan ruokkimatta puluja.[22] Lintuja karkoitetaan myös verkoilla, sähköistetyillä langoilla ja saalistajaeläinten kopioilla.[11] Kesällä 2020 Helsingissä Senaatintorin terassi suojattiin lokkien hyökkäyksiltä siimaverkolla.[23]

 
Jalankulkukäytävälle asennetut vesisuihkut estävät yöpymisen ja oleilun.

KastelujärjestelmätMuokkaa

Julkisiin tiloihin on asennettu kastelujärjestelmiä, joiden tavoitteena on kastella alueella olevia ihmisiä viheralueen sijasta.[10]

New Yorkiin joidenkin kirjakauppojen edustalle on asennettu vesisuihkuja, joiden tavoitteena on kastella kodittomat ja heidän omaisuutensa. Samanlaisia suihkuja on Kiinassa valtion rakennuksen edessä Guangzhoussa ja Hampurissa muotikaupan edessä.[6]

Julkisten palveluiden poistoMuokkaa

Vihamieliseen arkkitehtuuriin kuuluu myös hyödykkeiden ja palveluiden, kuten penkkien, varjojen tai käymälöiden poistaminen julkisesta tilasta. Samalla säästetään ylläpitokustannuksista ja vähennetään vandalismia. Poistamista kutsutaan englanniksi myös haamupalveluiksi (engl. Ghost Amenities).[13]

Suhtautuminen vihamieliseen arkkitehtuuriinMuokkaa

Vihamielinen suunnittelu on herättänyt monissa ihmisissä suuttumusta. Monet ajattelevat, että ne aiheuttavat kärsimystä, ovat epäkunnioittavia ja ovat ihmisten oikeuksien vastaisia. Monet ovat ottaneet kantaa, ettei vihamielinen arkkitehtuuri ole kunnioittava tapa suhtautua heikko-osaisiin. Karl Persson de Fine Lichtin mukaan kaikki esitetty kritiikki ei kestä lähempää tarkastelua. Hänen mukaansa omaisuuden tuhoamisen ja metelin estäminen saattaa joskus olla välttämätöntä.[5]

New York kielsi istumisen estävän vihamielisen suunnittelun vuonna 2007 yksityisesti omistetuista julkisista tiloista, kuten tornitaloista. Vuonna 2017 tehdyssä selvityksessä kuitenkin havaittiin, että yli puolet oli rikkonut kaupungin määräyksiä ja asentanut istumisen estäviä laitteita ja jättänyt tarjoamatta vaadittuja julkisia hyödykkeitä.[12]

Lontoon keskustassa sijaitseva ruokakauppa Tesco poisti vuonna 2014 kodittomia vastaan suunnatut piikit monen päivän mielenosoitusten jälkeen.[9] Tesco asensi piikit kaupan ja viereisen luksustalon ovien edustalle saatuaan palautetta epätoivotusta käytöksestä. Kodittomien järjestöt pitivät piikkejä epähumaaneina. Silloinen Lontoon pormestari Boris Johnson kehotti poistamaan piikit ja sanoi niitä rumiksi, itseään vastaan kääntyviksi ja tyhmiksi.[24]

LähteetMuokkaa

  1. a b Sveriges Radio: Exkluderande design - när du vill hålla människor borta - P4 Värmland sverigesradio.se. Viitattu 20.3.2021. (ruotsiksi)
  2. a b c d Kasper Strömman om design: Framtidens stad är fakirernas svenska.yle.fi. Viitattu 20.3.2021. (ruotsiksi)
  3. a b c d e f g Cara Chellew: Design Paranoia. Ontario Planning Journal, Vol. 31, No. 5, 2016. Artikkelin verkkoversio.
  4. a b c d e f g Anti-homeless spikes are just the latest in 'defensive urban architecture' the Guardian. 12.6.2014. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  5. a b c d e Karl Persson de Fine Licht: Hostile urban architecture: A critical discussion of the seemingly offensive art of keeping people away. Etikk i praksis - Nordic Journal of Applied Ethics, 14.11.2017, nro 2, s. 27–44. doi:10.5324/eip.v11i2.2052. ISSN 1890-4009. Artikkelin verkkoversio. en
  6. a b c d e Defensive architecture: keeping poverty unseen and deflecting our guilt the Guardian. 18.2.2015. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  7. a b c d e f g h Harva on huomannut Helsingin keskustan kummallisen näköiset rautanupit kaiteissa – niillä ohjataan ihmisiä toimimaan halutulla tavalla Yle Uutiset. Viitattu 20.3.2021. }
  8. Petty, James: The London Spikes Controversy: Homelessness, Urban Securitisation and the Question of ‘Hostile Architecture’. International Journal for Crime, Justice and Social Democracy, 2016 5(1): 67‐81.
  9. a b New anti-homeless architecture: Seattle uses bike racks to block rough sleepers the Guardian. 24.1.2018. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
  10. a b c Elizabeth Wallace: What's Behind the Uptick in Hostile Architecture? Architectural Digest. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
  11. a b c Cara Giaimo: What Pigeon Spikes Can Teach Us About People Atlas Obscura. 22.12.2017. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  12. a b Winnie Hu: ‘Hostile Architecture’: How Public Spaces Keep the Public Out The New York Times. 8.11.2019. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
  13. a b c d 15 Examples of hostile architecture around the world RTF | Rethinking The Future. 19.12.2020. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  14. Designen som ska hålla hemlösa borta DN.SE. 7.4.2015. Viitattu 20.3.2021. (ruotsiksi)
  15. Staket för 200.000 ska hålla hemlösa borta DN.SE. 23.3.2015. Viitattu 21.3.2021. (ruotsiksi)
  16. Hemlösa sov under trappan – stoppas av staket för 200 000 Dagens Arena. Viitattu 21.3.2021. (ruotsiksi)
  17. a b Hostile architecture: an uncomfortable urban art – in pictures The Guardian. 21.8.2018. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
  18. Lindblom, Mike: Washington, Seattle spending $1.1M to fence off highways and bridges from the homeless Seattle Times. 25.11.2017.
  19. a b c Eroon teineistä Turun ylioppilaslehti. 22.1.2010. Viitattu 20.3.2021. }
  20. Frustrated by loitering crowds, building owners turn to technology | The Spokesman-Review www.spokesman.com. Viitattu 20.3.2021.
  21. Heidi Groover • Dec 19, 2017 at 9:15 Am: Seattle Uses Bike Racks to Discourage Homeless Camping The Stranger. Viitattu 20.3.2021. (englanniksi)
  22. unpleasant for pigeons | un·pleas·ant de·sign· unpleasant.pravi.me. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)
  23. Salmi, Sara: Tässä on mies, jonka ansiosta syöt rauhassa Senaatintorin jättiterassilla: lokkiasiantuntija Petri Metsälä ja työryhmä pingottavat lähes 15 kilometriä kalasiimaa torin ylle Yle Uutiset. Viitattu 21.3.2021. }
  24. Josh Halliday: Tesco to remove anti-homeless spikes from Regent Street store after protests The Guardian. 12.6.2014. Viitattu 21.3.2021. (englanniksi)