Viertolan kartano

Viertolan kartano on kuvitteellinen paikka, suurtila Aleksis Kiven romaanissa Seitsemän veljestä. Viertolan esikuvana on pidetty Nurmijärven Raalan kylässä sijaitsevaa Raalan kartanoa.[1]

Kartanon sijaintiMuokkaa

Kartano sijaitsee veljesten uudistalon paikalta Impivaaran juurelta koilliseen.[2] Kartanosta johtaa kirkkoon vievä tie Teerimäen takana olevan nummen poikki länteen.[3]

Kartanon merkitys veljesten tarinassaMuokkaa

Pääartikkeli: Seitsemän veljestä

Kuunneltuaan Taula-Matin metsästystarinoita Impivaaraan asettuneet veljekset päättävät lähteä metsästämään vesilintuja. Lauri hakee retkeä varten kartanosta seitsemän korttelia paloviinaa. Retkellä veljekset kohtaavat karhun, jota ajaessaan törmäävät kartanon härkälaumaan. Härät ajavat veljekset Hiidenkivelle.[4] Sieltä päästäkseen heidän on ammuttava härät. Eero vie tiedon härkien kohtalosta voudille ja vouti kiireesti herrallensa. Kiistellessään härkien korvaamisesta voudin kanssa Juhani mainitsee kartanon rikkaaksi ja ihmettelee, miksi panee rikas kartano rässyn aidan, joka ei pidättele härkiä.[5]

Veljesten on korvattava kartanolle 33 härän arvo. Juhanin ja Aapon päästyä neuvottelutulokseen kartanon omistajan, peljätyn herran, kanssa, vahinko korvataan pääasiassa viljanviljelyllä.[5] Veljekset oppivat velkaa maksaessaan itsenäisen viljelijän toimet ja heidän sosiaalinen nousunsa alkaa lukemaan opettelusta.

LähteetMuokkaa

  • Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä

ViitteetMuokkaa

  1. Hiidenkivet Asiantuntijoiden kirjoituksia ajankohtaisista kielikysymyksistä. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.9.2021.
  2. "Näet toki himmeän siinnon Viertolan kartanosta koillisessa---." (Seitsemän veljestä, viides luku)
  3. Seitsemän veljestä, viides luku
  4. Seitsemän veljestä, seitsemäs luku
  5. a b Seitsemän veljestä, yhdeksäs luku

Aiheesta muuallaMuokkaa

  • Palomäki, Paula: Oikea vai väärä Hiidenkivi? Oikeaa hiidenkiveä on vaikea löytää. Helsingin Sanomat, 10.10.1995.
  • Tarkiainen, Viljo (toim.): Aleksis Kiven muisto : runoilijan syntymän 85-vuotispäiväksi. Ahjo, 1919.
  • Härö, Erkki ym. (toim.): Nurmijärven kulttuurimaisema. Nurmijärven kunta, 1985. ISBN 951-99612-2-4.