Vieremän Huvitorppa
Vieremän työväentalo Huvitorppa on Vieremän kunnan kirkonkylän keskustassa sijaitseva työväentalo.
| Vieremän Huvitorppa | |
|---|---|
| Vieremän työväentalo | |
 |
|
| Osoite | Torpantie 8, 74200 Vieremä |
| Sijainti | Vieremän kirkonkylä, Vieremä |
| Valmistumisvuosi | 1910 / 1967 |
| Purkuvuosi | 1966 |
| Suunnittelija | Jaakko Aalto |
| Rakennuttaja | Vieremän Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Vieremän Järjestötaloyhdistys ry |
| Julkisivumateriaali | aaltopelti |
| Kerrosluku | 2 |
| Kerrosala | 200/260 m² |
 |
|
Historiaa
muokkaaVieremän työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Alkuvaiheessa yhdistyksellä oli jopa toistasataa maksavaa jäsentä, mutta parin vuoden kuluttua määrä oli pudonnut 13–14 jäseneen. Jäsenmäärä kääntyi kuitenkin uudelleen kasvuun. Yhdistyksen jäsenmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1915, jolloin jäseniä oli 112. Sisällissodan jälkeen luku oli pudonnut 51:en. Vuoteen 1923 saakka jäsenmäärä jälleen kasvoi, mutta lähti sitten lähes jatkuvaan laskuun. Vuonna 1930 jäseniä oli jäljellä 13. [1] [2]
Yhdistyksen ensimmäinen talo valmistui keväällä 1910 niin, että ensimmäinen tapahtuma talolla oli vappujuhla.[1] Talo ostettiin valmiina, purettiin talkoilla ja pystytettiin uudelle paikalleen. Talo osoittautui kuitenkin pian pieneksi, joten sitä laajennettiin jo vuonna 1913.[2]
Vuonna 1920 yhdistys liittyi Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen. Sen omaisuus takavarikoitiin vuonna 1923. Yhdistys lakkautettiin kommunistilakien nojalla vuonna 1932, ja talo suljettiin, vaikka yhdistys ilmeisesti oli jälleen liittynyt Sosialidemokraattiseen puolueeseen.[3][4]
Yhdistystoiminta päästiin aloittamaan uudelleen vasta vuonna 1939.[5][6] Sotien jälkeen yhdistyksen sisällä käytiin suuntariitoja, ja vuonna 1947 se liittyi Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon. Talo saatiin takaisin valtion takavarikosta, sitä korjailtiin ja toimintaa jatkettiin. Talo oli kuitenkin huonossa kunnossa, ja se purettiin vuonna 1966. Tilalle valmistui vuonna 1967 uusi talo, joka nimettiin Huvitorpaksi. Talon omistajaksi tuli Vieremän järjestötaloyhdistys, joka omistaa myös tontin.[3]
Rakennus
muokkaaHuvitorppa on kaksikerroksinen, runkorakenteinen, punaiseksi maalattu, ja siinä on aaltopeltivuoraus ja peltikatto. Sisäverhoukset ovat lastulevyä, ja laipioissa on kipsoniittilevyä. Talon pinta-ala on 260 m² (toisen lähteen mukaan 200 m²), ja siihen kuuluu juhlasali (104 m² näyttämöineen), ravintola, keittiö, eteiset sekä yhden huoneen ja keittiön asunto vahtimestarille. Talossa on vesijohto, viemäröinti, sisä-WC ja sähköt.[3][7]
Toimintaa työväentalolla
muokkaaAlkuperäinen talo oli vilkkaassa käytössä, ja varsinkin siellä järjestetyt iltamat olivat suosittuja. Niissä esitettiin näytelmiä, pidettiin puheita ja tanssittiin. Iltamissa ja talolla muutenkin säännöt olivat tiukat: tupakointi oli kielletty, humalassa olosta saattoi saada vuoden porttikiellon, ja "naisille huutaminen" oli kielletty. Omien tilaisuuksien lisäksi taloa vuokrattiin myös vieraille, ja siellä järjestettiin erilaisia perhejuhlia yms.[2]
Ennen sisällissotaa työväenyhdistysten toiminta oli sallittua 22.2.1918 saakka, ja Vieremän työväentalolla järjestettiin iltamat vielä 17.2. Viimeisessä kokouksessa todettiin yhdistyksen olleen tähänkin asti "anarkiasta ja punakaartista vapaa", eli Vieremällä yhdistyksen jäsenet olivat melko maltillisia. Tämän jälkeen talo oli takavarikossa 1.1.1919 saakka. Kyseisen vuoden aikana iltamatoiminta aloitettiin uudelleen. Vuonna 1928 talolle hankittiin radio, joka oli tuolloin harvinaisuus.[2]
Nykyinen toiminta
muokkaaTalon omistaa edelleen Vieremän Järjestötaloyhdistys ry, ja sitä vuokrataan erilaisia tilaisuuksia varten. Siellä pidetään muun muassa järjestöjen kokouksia, kansanopiston kursseja ja tansseja. Salissa on pöytäpaikat noin sadalle hengelle.[7][8]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Sanantuoja 8.2.1916, no 15 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ a b c d Salomaa, Tapani: Työväenliikkeen synty ja vaiheet kansalaissotaan saakka. Teoksessa Vieremän kirja, toim. Salomaa, Tapani. Vieremä: , 1984. ISBN 951-99533-5-3.
- ↑ a b c Hyvönen, Onni: Pohjois-Savon Työväentalot. Kuopio: Pohjois-Savon Sos.dem. Kulttuurityöntekijät ry., 1988. ISBN 951-99956-5-X.
- ↑ Kansan Työ 15.8.1930, no 186 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Iisalmen Sanomat 8.5.1937, no 49 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Savon Työmies 21.3.1939, no 33 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ a b Huvitorppa seurantalot.fi. Viitattu 15.9.2022.
- ↑ Laukkanen, Hannele: Lattia notkuu ja haetari soe! Tanssimisen ilo ja hurjuus. {{{Julkaisija}}}, 2022. ISBN 978-952-80-6231-8.