vi

terminaalipohjainen tekstieditori
Tämä artikkeli käsittelee tekstieditoria. Lyhenteen vi tai VI muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla VI.

vi (ex-tekstinmuokkauskielen komennosta visual) on Unix-käyttöjärjestelmissä tekstipohjaisella näyttöpäätteellä tai pääte-emulaattorilla käytettäväksi tarkoitettu tekstieditorin tapaan toimiva visualisointityökalu ex-tekstinmuokkauskielelle. Ohjelman ensimmäisen version kehitti Bill Joy vuonna 1976 BSD:lle.[1][2] Joy kehitti aluksi ex-tekstinmuokkauskielen ed:in pohjalta ja vi:n tämän käyttöliittymäksi.[3]

Vi
vi muokkaamassa väliaikaista tyhjää tiedostoa. Tilde-merkit kuvaavat tiedostossa olemattomia rivejä.
vi muokkaamassa väliaikaista tyhjää tiedostoa. Tilde-merkit kuvaavat tiedostossa olemattomia rivejä.
Luoja Bill Joy
Tiedot
Ohjelmistotyyppi tekstieditori
Alusta alustariippumaton
Lisenssi Toteutuksesta riippuen joko omisteinen, BSD tai GPL

Nykyisin on käytössä useita vi-toteutuksia, joista yleisimpiä ovat nvi ("new vi") ja vim ("vi improved"). Vi on osaavissa käsissä erittäin tehokas tekstieditori. Vi:n ja Emacsin välillä on käyty nk. Editorisotaa.

vi:n toiminta perustuu rivieditorien ed ja ex tavoin toimintatiloihin, joita on kolme: kirjoitustila, muokkaustila ja komentotila. Myöhemmissä vi-toteutuksissa (esimerkiksi vim) mukaan on lisätty myös tekstialueiden valintaan ja käsittelyyn tarkoitettu valintatila, eli "visuaalinen" tila. Tilojen välillä siirtyminen tuottaa jonkin verran päänvaivaa aloitteleville vi-käyttäjille. Tilojen hyvä ominaisuus on, että vi-käyttäjän ei tarvitse siirtää käsiään koskaan pois kirjoitusnäppäimiltä muokatakseen tekstiä.

Perus-vi:n etuna on se, että se toimii kaikissa Posix-standardia toteuttavissa järjestelmissä.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. Harley Hahn's Guide to Unix and Linux unix.harley.com. Arkistoitu 24.8.2019. Viitattu 7.9.2019. (englanniksi)
  2. Peter H. Salus: Chapter 4. A Tale of Two Editors (Osa verkossa julkaistua kirjaa The Daemon, the Gnu and the Penguin) 22.4.2005. Groklaw. Viitattu 11.9.2019. (englanniksi)
  3. vi History linfo.org. Viitattu 9.9.2019. (englanniksi)
  4. The Open Group Base Specifications Issue 6 The Open Group. Viitattu 5. elokuuta 2007. (englanniksi)