Vetäytymisestä (m.kreik. Περὶ ἀναχωρήσεως, Peri anakhōrēseōs) on Dion Khrysostomoksen eli Dion Prusalaisen kirjoittama puhe, joka käsittelee vetäytymistä tyhjänpäiväisistä asioista todella tärkeiden asioiden pariin.[1][2][3]

Vetäytymisestä
Περὶ ἀναχωρήσεως
Alkuperäisteos
Kirjailija Dion Khrysostomos
Kieli muinaiskreikka (klassinen)
Genre puhe
Julkaistu n. 81–96
Suomennos
Suomentaja Juhana Torkki
Kustantaja Otava
Julkaistu 2022
ISBN 978-951-1-42569-4
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Historia muokkaa

Dion Khrysostomos kirjoitti ensimmäisen vuosisadan lopulla ja 100-luvun alussa. Puhe Vetäytymisestä on kirjoitettu oletettavasti keisari Domitianuksen hallituskaudella eli vuosina 81–96. Ainakaan sitä ei ole kirjoitettu Dionin nuoruusvuosina, jolloin hän toimi sofistina. Aiheensa puolesta puhe muistuttaa paljon Seneca nuoremman 56. kirjettä, joka käsittelee myös syrjään vetäytymistä. Siksi on arveltu, että ne voisivat perustua yhteiseen kyyniseen tai stoalaiseen lähteeseen.[2][4]

Puhe on Dionin kirjoitusten luettelossa numerolla 20.[1] Tekstin on suomentanut Juhana Torkki osana Dionin tekstien kokoelmaa Onnellisuudesta (Otava 2022).

Sisältö muokkaa

Puheessa Dion käsittelee termin ”vetäytyminen” todellista merkitystä. Se ei tarkoita sitä, että joku siirtyy jonnekin muualle välttääkseen velvollisuuksiaan tai vaaroja, tai edes sitä, että tekee näin välttyäkseen häiriötekijöiltä. Todellisessa merkityksessä vetäytyminen tarkoittaa sitä, että ihminen keskittää mielensä niihin asioihin, joilla todella on merkitystä, ja jättää tyhjänpäiväiset ja häiritsevät tekijät huomiotta.[2] Näin vetäytyneiksi tulee sanoa ”niitä, jotka ovat luopuneet hyödyttömistä toimista ja järjestäneet itselleen vapaa-aikaa rasittavista joutavuuksista”. Dion huomauttaa, että ihmiset ovat kyllä tarkkoja rahoistaan, ja ymmärtävät tuhlaamisen tai varomattomuuden voivan haaskata koko heidän omaisuutensa, mutta he eivät ole samalla tavalla tarkkoja ajasta ja elämästään, jotka voivat samalla tavalla valua pois huomaamatta.[3]

Ihmisen on kuitenkin vetäytymisenkin suhteen seurattava järkeään. Samoin kuin koulutettu vainukoira seuraa tiukasti jälkeä hairahtumatta muualle häiriötekijöiden vuoksi, samoin ihmisen on totutettava mielensä seuraamaan järkeä, niin ettei se hairahdu pois siitä, mihin halutaan keskittyä. Typerillä ja paheellisilla ihmisillä vetäytyminen johtaa sen sijaan vain siihen, että he voivat antautua typerien ja paheellisten ajatustensa vietäviksi, ja alkaa suunnitella sitä, kuinka heidän haaveensa voisivat muuttua tosiksi. Tästä Dion antaa pitkällisen esimerkin kertomalla siitä, kuinka Paris eli Aleksandros alkoi haaveilla maailman kauneimmasta naisesta, ja päätyi lopulta toteuttamaan suunnitelmaansa, mikä johti moniin ikävyyksiin ja onnettomuuksiin, Troijan sotaan. Sen sijaan Dion ei käsittele juurikaan sitä, miten hyvät ihmiset voisivat käyttää aikansa hyvin.[2][3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Dio Chrysostom LacusCurtius. Viitattu 25.4.2022.
  2. a b c d The Twentieth Discourse: On Retirement: Loeb Edition Introduction LacusCurtius. Viitattu 25.4.2022.
  3. a b c Dion Khrysostomos: Vetäytymisestä 1–26. Suomennos Juhana Torkki.
  4. Weber, Ernst: De Dione Chrysostomo Cynicorum Sectatore, s. 126. LSCP 10. Leipzig: J. B. Hirschfeld, 1887.

Kirjallisuutta muokkaa

Suomennos muokkaa

  • Dion Prusalainen: Vetäytymisestä. Teoksessa Dion Prusalainen: Onnellisuudesta, s. 123–135. Muinaiskreikasta suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Juhana Torkki. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-42569-4.

Muita käännöksiä ja tekstilaitoksia muokkaa

  • Dio Chrysostom: On Retirement. Teoksessa Dio Chrysostom: Discourses 12–30. Translated by J. W. Cohoon. Loeb Classical Library 339. Cambridge, MA: Harvard University Press, 1939.

Aiheesta muualla muokkaa