Vesihilpi
Vesihilpi eli hetevesihilpi (Catabrosa aquatica) on Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa laajalle levinnyt kosteiden kasvupaikkojen heinäkasvi. Suomessa vesihilpi on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläpuolella.[2]
| Vesihilpi | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Vesihilvet Catabrosa |
| Laji: | aquatica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko muokkaa
Vesihilpi on monivuotinen, tanakka ja kasvaa 10–60 senttimetriä korkeaksi. Varsi on juurehtiva, runsaasti rönsyilevä ja sen tyvi on polvekas. Litteät, tasasoukat lehdet ovat 5–15 mm leveitä ja lyhyehköjä. Röyhy on sirottavahaarainen ja 5–10 cm pitkä. Tavallisesti yksikukkaisten tähkylöiden väri vaihtelee sinipunaisesta vihertävänkirjavaan. Kaleet ovat pieniä, ulkohelve vihneetön. Vesihilpi kukkii heinä-elokuussa.[3]
Vesihilpi leviää paitsi rönsyjensä avulla, myös siemenistä, jotka leviävät vesivirtausten, lintujen ja ihmisten kuljettamina.[4]
Levinneisyys muokkaa
Vesihilpi on levinnyt varsin laajalle alueelle. Sitä tavataan lähes koko Euroopasta lukuun ottamatta Pyreneiden niemimaan länsiosia, Fennoskandian sisämaa-alueita ja Pohjois-Venäjää. Lajia tavataan myös Aasiassa Lähi-idästä ja Kaukasiasta Itä-Siperiaan. Pohjois-Amerikassa vesihilpi kasvaa mantereen koillisosissa ja Kalliovuorilla. Lajia tavataan myös Tulimaasta Etelä-Amerikan eteläkärjestä.[5][6] Suomessa vesihilven esiintymät keskittyvät Oulun seuduille Raahesta Iihin ja Oulujoen vartta seuraten sisämaahan. Yksittäisiä havaintoja on myös Lapista. Lajia on tavattu myös Etelä-Suomesta lähinnä Suomenlahden rannikkoseuduilta, mutta nämä esiintymät ovat kadonneet.[5]
Elinympäristö muokkaa
Vesihilpi kasvaa monenlaisissa kosteissa paikoissa, kuten esimerkiksi lähteissä, lähdepurojen varsilla, savisissa tihkupaikoissa, ojissa, kaivannoissa ja kosteikoissa. Lajin kasvupaikkoja Suomessa uhkaavat kuivatus ja laidunnuksen loppumista seuraava umpeenkasvu.[7]
Lähteet muokkaa
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ulvinen, Tauno: Vesihilpi. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 114–115.
Viitteet muokkaa
- ↑ Catabrosa aquatica IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit, Ympäristöministeriö Viitattu 15.10.2009.
- ↑ Retkeilykasvio 1998, s. 590.
- ↑ Ulvinen 1997, s. 115.
- ↑ a b Ulvinen 1997, s. 114.
- ↑ Den virtuella floran: Källgräs Viitattu 15.10.2009. (ruotsiksi)
- ↑ Ulvinen 1997, s. 114–115.