Verikurjenpolvi
Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on myös koristekasvi.
Verikurjenpolvi | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Geraniales |
Heimo: | Kurjenpolvikasvit Geraniaceae |
Suku: | Kurjenpolvet Geranium |
Laji: | sanguineum |
Kaksiosainen nimi | |
Geranium sanguineum |
|
Katso myös | |
Ulkonäkö ja koko
muokkaaVankkajuurakkoinen verikurjenpolvi kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Varsi on paksu ja harittavahaarainen. Varressa ja lehtiruodeissa on vaaleita, siirottavia hapsikarvoja. Paksuhkot ja kiiltävät lehdet ovat pyöreitä, kourasuonisia, syvään jakoisia sekä kapea- ja ehytliuskaisia. Aluslehdet ovat kukintavaiheessa usein jo kuihtuneita. Pitkäperäiset, 3–4 cm leveät kukat ovat tavallisesti yksittäin. Tummanpunaiset, matalasti lanttokärkiset terälehdet ovat huomattavasti verholehtiä pidempiä. Verikurjenpolvi kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Hedelmykset ovat karvaisia.[1]
Kasvin veri-nimi tulee verikurjenpolven heleästä syysväristä.[2]
Levinneisyys
muokkaaVerikurjenpolvea kasvaa lähes koko Euroopassa Islantia, pohjoista Fennoskandiaa ja Pohjois-Venäjää lukuun ottamatta. Sitä tavataan myös Kaukasuksen alueelta. Pohjois-Amerikassa laji ei ole alkuperäinen.[2] Suomessa verikurjenpolvea kasvaa Etelä- ja Lounais-Suomessa Uudeltamaalta Varsinais-Suomeen. Erityisen runsas laji on Ahvenanmaalla.[3]
Elinympäristö
muokkaaVerikurjenpolvi on tyypillinen kuivien paikkojen kasvi. Sitä kasvaa kivisillä rinteillä, kuivilla niityillä ja paahteisilla kallioilla. Laji on kalkinsuosija.[1]
Käyttö
muokkaaVerikurjenpolvea viljellään myös koristekasvina. Laji leviää toisinaan puutarhoista luontoon.[2][4]
Lähteet
muokkaa- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Retkeilykasvio 1998, s. 305.
- ↑ a b c Den virtuella floran: Blodnäva (ruotsiksi) Viitattu 28.6.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Verikurjenpolven levinneisyys Suomessa Viitattu 28.6.2010.
- ↑ Ålands flora 2008, s. 228.