Verikurjenpolvi

putkilokasvilaji

Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) on monivuotinen ruohovartinen kasvi, jota kasvaa luonnonvaraisena suurimmassa osassa Eurooppaa. Laji on myös koristekasvi.

Verikurjenpolvi
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Geraniales
Heimo: Kurjenpolvikasvit Geraniaceae
Suku: Kurjenpolvet Geranium
Laji: sanguineum
Kaksiosainen nimi

Geranium sanguineum
L.

Katso myös

  Verikurjenpolvi Wikispeciesissä
  Verikurjenpolvi Commonsissa

Geranium sanguineum 'Striatum'

Ulkonäkö ja koko muokkaa

Vankkajuurakkoinen verikurjenpolvi kasvaa 20–50 cm korkeaksi. Varsi on paksu ja harittavahaarainen. Varressa ja lehtiruodeissa on vaaleita, siirottavia hapsikarvoja. Paksuhkot ja kiiltävät lehdet ovat pyöreitä, kourasuonisia, syvään jakoisia sekä kapea- ja ehytliuskaisia. Aluslehdet ovat kukintavaiheessa usein jo kuihtuneita. Pitkäperäiset, 3–4 cm leveät kukat ovat tavallisesti yksittäin. Tummanpunaiset, matalasti lanttokärkiset terälehdet ovat huomattavasti verholehtiä pidempiä. Verikurjenpolvi kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa. Hedelmykset ovat karvaisia.[1]

Kasvin veri-nimi tulee verikurjenpolven heleästä syysväristä.[2]

Levinneisyys muokkaa

Verikurjenpolvea kasvaa lähes koko Euroopassa Islantia, pohjoista Fennoskandiaa ja Pohjois-Venäjää lukuun ottamatta. Sitä tavataan myös Kaukasuksen alueelta. Pohjois-Amerikassa laji ei ole alkuperäinen.[2] Suomessa verikurjenpolvea kasvaa Etelä- ja Lounais-Suomessa Uudeltamaalta Varsinais-Suomeen. Erityisen runsas laji on Ahvenanmaalla.[3]

Elinympäristö muokkaa

Verikurjenpolvi on tyypillinen kuivien paikkojen kasvi. Sitä kasvaa kivisillä rinteillä, kuivilla niityillä ja paahteisilla kallioilla. Laji on kalkinsuosija.[1]

Käyttö muokkaa

Verikurjenpolvea viljellään myös koristekasvina. Laji leviää toisinaan puutarhoista luontoon.[2][4]

Lähteet muokkaa

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.

Viitteet muokkaa

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 305.
  2. a b c Den virtuella floran: Blodnäva (ruotsiksi) Viitattu 28.6.2010.
  3. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Verikurjenpolven levinneisyys Suomessa Viitattu 28.6.2010.
  4. Ålands flora 2008, s. 228.

Aiheesta muualla muokkaa