Venetsian koulukunta (taide)

renessanssitaiteen muoto

Venetsian koulukunta tai Venetsian maalaustaide on yhteinen nimitys Venetsiassa 1300-luvulta 1700-luvulle toimineille taidemaalareille.[1] Rikas ja maalauksellinen värienkäyttö oli luonteenomaista Venetsian maalaustaiteelle.[2]

Giovanni Bellinin maalaama San Zaccarian alttaritaulu vuodelta 1505.

Koulukunnan kehittyminen ja tyyli

muokkaa

Maalaustaiteen koulukunta kehittyi 1500-luvulla Padovan ja Antonello da Messinan koulukuntien vaikutusten alaisena, jotka tutustuttivat sen Jan van Eyckin öljymaalausmenetelmiin. Rikas ja maalauksellinen värienkäyttö oli luonteenomaista Venetsian maalaustaiteelle. Sen varhaisia mestareita olivat Giovanni Bellinin ja Vivarinin taiteilijasuvut, joita seurasivat Giorgione ja Titian, ja sitten Tintoretto ja Veronese. 1700-luvulla Tiepolon koristellinen taide ja Canaletton ja Francesco Guardin näkymät elvyttivät Venetsian maalaustaiteen.[2]

 
Paolo Veronesen kattomaalaus Dogen palatsissa Venetsiassa. Maalattu arviolta vuonna 1553.

Taiteilijat

muokkaa

Vaikuttajat muualta

muokkaa

Koulukunnan taiteilijat

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Konttinen, Riitta & Laajoki, Liisa & toim. Turtia, Kaarina: Taiteen sanakirja, s. 489. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 9789511128410
  2. a b Read, Herbert & Stangos, Nikos: The Thames and Hudson Dictionary of Art and Artists, s. 333. London: Thames & Hudson, 1984. ISBN 0500234027 (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa