Veikko Eljas Noronen (19. huhtikuuta 1913 Äänekoski[1]21. syyskuuta 1969 Jyväskylä[2]) oli suomalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi.

Henkilöhistoria muokkaa

Veikko Norosen vanhemmat olivat konduktööri Walter Noronen ja Matilda Vääränen ja puoliso vuodesta 1944 Lea Martta Helena Boucht. Noronen valmistui opettajaksi 1935 ja opiskeli pianonsoittoa Ilmari Hannikaisen johdolla ja sävellystä Leevi Madetojan ja Selim Palmgrenin johdolla. Sibelius-Akatemiassa Noronen opiskeli 1942–1946, laulunopettaja hänestä tuli 1944. Noronen toimi Jyväskylän kaupungin palveluksessa vuodesta 1946 vuoteen 1948, jolloin hänestä tuli Jyväskylän musiikkioppilaitoksen, sittemmin konservatorion johtaja. Noronen sävelsi muun muassa yksinlauluja, kuoro- ja orkesteri- sekä pianoteoksia.[1]

Teoksia muokkaa

  • Puumiehen laulukirja, 1946
  • Suomen sahateollisuuskoulun oppilaskunta 1921–1946 -matrikkeli, 1946 (toim.)

Lähteet muokkaa

  1. a b I. Havu, L. Arvi P. Poijärvi, K. J. Immonen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1960, s. 605. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1960.
  2. Kuolleita. Helsingin Sanomat, 26.9.1969, s. 2.