Veikko Korttila
Veikko Alfred Korttila (30. heinäkuuta 1903 Kuopio – 30. tammikuuta 1987)[1] oli suomalainen yleisesikuntaupseeri, sotilasarvoltaan eversti.
| Veikko Korttila | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. heinäkuuta 1903 Kuopio |
| Kuollut | 30. tammikuuta 1987 (83 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Suomi |
| Palvelusvuodet | 1923–1963 |
| Komentajuudet |
Lahden sotilaspiirin päällikkö (1952–1955) 3.Prikaatin/Porin prikaatin komentaja (1955–1958) Kuopion sotilaspiirin päällikkö (1958–1960) Savo-Karjalan sotilasläänin komentaja (1960–1963) |
| Taistelut ja sodat | talvisota, jatkosota |
| Sotilasarvo | Eversti |
| Kunniamerkit | SL komentajamerkki, VR 2 tammenlehvien kera, 2. lk Rautaristi |
Veikko Korttila syntyi heinäkuussa 1903 Kuopiossa ja hänen vanhempansa olivat konelatoja Alfred Korttila ja Anna o.s. Hasu. Hänen puolisonsa oli Eine Marita Korttila o.s. Kotkavuori.[2]
Veikko Korttila valmistui Kuopion Lyseosta 1923 ja opiskeli Kadettikoulun 6. kadettikurssilla 1923–1925. Tämän jälkeen hän palveli nuorempana upseerina Polkupyöräpataljoona 2:ssa vuosina 1925–1926 ja Laivaston Koulutuskunnassa 1926–1930. Vuonna 1930 hän suoritti Taistelukoulun luutnanttikurssin ja palasi sitten takaisin PPP 2:n kouluttajaksi vuoteen 1933 asti.
Vuosina 1933–1938 hän toimi komppanianpäällikkönä Karjalan Kaartin Rykmentissä (KKR) Viipurissa. Talvisodan sytyttyä Korttila toimi pataljoonan komentajana JR 6:ssa. Välirauhan aikana hän opiskeli Sotakorkeakoulun yleisesikuntalinjalla ja sai ylennyksen kapteeniksi. Jatkosodan aikana hän toimi ensin pataljoonan komentajana JR 2:ssa mutta komennettiin 1941 esikuntapäälliköksi 17. Divisioonan esikuntaan Syvärille ja Karjalankannakselle.
Sodan jälkeen Korttila toimi esikuntapäällikkönä Helsingin sotilasläänin esikunnassa vuoteen 1948 asti, jonka jälkeen hänet komennettiin Jääkäripataljoona 3:n komentajaksi vuosiksi 1948–1952. Tämän jälkeen hän toimi Lahden sotilaspiirin päällikkönä vuosina 1952–1955 ja 3. prikaatin komentajana vuosina 1955–1956. 1957 hänestä tuli uuden, Porin prikaatin 1. komentaja vuoteen 1958 asti. Säkylästä Korttila siirtyi takaisin Kuopioon, ensin sotilaspiirin päälliköksi vuosiksi 1958–1960 ja tämän jälkeen Savo-Karjalan sotilasläänin komentajaksi vuoteen 1963 asti, jolloin hän siirtyi reserviin.[2]
Siviiliansiot
muokkaaSiviilitoiminaan Korttila toimi Viipurin kadettipiirin puheenjohtajana vuonna 1935, Lappeenrannan kadettipiirin varapuheenjohtajana vuonna 1940 ja Taipalsaaren piirin varapuheenjohtajana vuonna 1941. Vuonna 1948 hän toimi Helsingin piiritoimikunnan jäsenenä sekä 1949 Lahden piirin puheenjohtajana. Vuosina 1951–1952 hän toimi Kadettikunnan valtuuskunnan jäsenenä. Vuodesta 1960 alkaen hän toimi Kuopion Lyseon senioreiden yhdistyksen puheenjohtajana ja 1964–1965 Rotarypiiri 143:n kuvernöörinä.[2]
Muuta mainittavaa
muokkaaVuosina 1945–1947 Korttila oli 25 kuukautta vangittuna asekätkentäjutun tutkimusten yhteydessä.[2]
Ylennykset
muokkaa- Vänrikki 1925
- Luutnantti 1927
- Kapteeni 1933
- Majuri 1941
- Everstiluutnantti 1943
- Eversti 1955
Kunniamerkit
muokkaa- SL komentajamerkki
- VR 2 tammenlehvien kera
- VR 2 miekkojen kera, VR 3 miekkojen kera, VR 4 miekkojen kera
- talvisodan muistomitali
- jatkosodan muistomitali
- 2. lk Rautaristi