Tämä artikkeli kertoo kylästä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Järvestä Suomessa katso Vekarus.

Vegarus (ven. Вегарус) on kylä Loimolan kunnan pohjoisosassa Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä Suomen luovuttamalla alueella. Vegarus sijaitsee noin 35 kilometriä Suojärveltä luoteeseen. Nykyinen Vegaruksen kylä, niin sanottu Uusi-Vegarus sijaitsee vanhan Vegaruksen eteläpuolella, paikalla missä Suomen aikana oli Aittojoen kylä. Vegaruksen kylässä oli 368 asukasta vuonna 1996.[1]

Historia muokkaa

Vegaruksen kylä oli Suomelle kuuluessaan osa Suojärven kuntaa. Vegaruksen kylä sijaitsi Vegarusjärven kaakkoisrannalla noin 10 kilometriä nykyisestä Vegaruksen kylästä pohjoiseen.

Stolbovan rauhassa 1617 kylä siirtyi Käkisalmen läänin mukana Venäjältä Ruotsille.

Kirsti Kuutin kyläkirjan (2002) mukaan kylässä oli asutusta jo 1500-luvulla. Kylässä oli 1800-luvun alussa 14 taloa ja talvisodan alkaessa noin sata. Vuonna 1939 kylässä oli 640 asukasta. Asukkaat olivat ortodokseja, mutta 1930-luvulla kylään tuli metsätöiden myötä myös luterilaisia miehiä. Kyläläiset puhuivat karjalan kieltä, useat osasivat myös venäjää. [2]

Vuoden 1939 rekonstruktiokartassa kylässä näkyy Kylänniemessä tsasouna ja hautausmaa ja etelämpänä Vegarusjoella vesimylly. Kylässä pohjoisempana oli myös kauppa, koulu, uusi hautausmaa, tanssilava ja ilmantorjuntatorni. (Kyläkartta Vegarus 1939, Eija Hukkanen 2002)

Vegaruksen kyläkartassa kaikki paikannimet ovat suomenkielisiä, joten kylä on suomalaisperäinen.selvennä Siten myös kylännimi Vegarus ja järvennimi Vegarusjärvi lienevät alkuperältään suomalaisia. Järvestä lähtee myös Vegarusjoki. Näistä järvennimi on varmasti vanhin ja alkuperäisin. Kylä ja joki saivat nimensä järven mukaan. Vegarus-nimiä on muuallakin. Vegarusjärvi näyttää olevan venäläinen genetiivimuoto suomalaisesta nimestä *Vekara(n)järvi (rekonstruktio). Tästä järven nimeksi tuli Vegarusjärvi ja kylän nimeksi Vegarus. Kyse on nimen siirtymisestä kielestä toiseen. Vanha kylänpaikka on jo nimensä perusteella Kylänranta eli Isokylä eli Dzazonniemi, jossa oli myös tsasouna ja vanha hautausmaa. Näiden vieressä on laskujoen (Vegarusjoen) alkukohdassa kalaisa Apajalahti, mistä syystä kylän syntypaikka on tässä. (Timo Kallaluoto 26.2.2012)lähde tarkemmin?

Kylä siirtyi Suomelta Neuvostoliitolle Laatokan Karjalan mukana Moskovan rauhassa 1940 ja uudelleen jatkosodan jälkeen 1944 ja kuuluu nyt Venäjälle.

Venäjän vuoden 2006 kuntauudistukseen asti Vegarus muodosti ympäristökylineen Vegaruksen kylähallinnon. Sen kyliä olivat Vegarus, Karatsalmi, Kuolismaa ja Tolvajärvi. Vegaruksen kylähallintoalue käsitti laajan alueen Suojärven piirin luoteisosasta. Se rajoittui pohjoisessa Mujejärven piiriin, lännessä Suomeen, etelässä Leppäsyrjän, Loimolan ja Piitsjoen kylähallintoalueisiin sekä idässä Suojärven kaupunkiin, Suojoen kylähallintoalueeseen sekä Naistenjärven ja Porajärven asutushallintoalueisiin. Alue käsitti suunnilleen entisen Korpiselän kunnan luovutetun alueen ja entisen Suojärven kunnan itä- ja luoteisosan sekä Ilomantsin luovutetun alueen. Vegaruksen kylähallinto liitettiin uuteen Loimolan kuntaan vuonna 2006.

Lähteet muokkaa

  1. Karjalan tasavalta vuonna 1997. Jyväskylä: Yrityspalvelu Karelski, 1997. ISBN 952-90-8324-6.
  2. Kirsti Kuutti: Ennen koti Karjalassa - Vegaruksen, Salmijärven ja Vaaksauksen kyläkirja, s. 11. , 2002. ISBN 952-91-4610-8.

Aiheesta muualla muokkaa