Vastike (ositus)

Vastike on osituksessa esiintyvä omaisuuserä, jolla pyritään turvaamaan osituksen oikeudenmukaisuus. Avio-oikeuden alaiseksi on voinut siirtyä avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta tai toinen puoliso on voinut pienentää avio-oikeuden alaisen omaisuutensa määrää toisen puolison vahingoksi. Tällöin vastike-erien avulla pyritään ennallistamaan tilanne sellaiseksi kuin se olisi ollut ilman asiattomia muutoksia. Ennallistamista suoritetaan vain siinä määrin, kuin se on mahdollista velkojien asemaa loukkaamatta.

Oikeus vastikkeeseen syntyy esimerkiksi silloin, kun puoliso on enentänyt avio-oikeuden alaista omaisuuttaan vapaaomaisuudellaan (avioliittolaki, 234/1929, 92 §). Vastiketta saa myös silloin, kun avio-oikeusomaisuudesta on vähennetty velkaa, joka olisi pitänyt vähentää vapaaomaisuudesta. Vastikeoikeus syntyy siinäkin tapauksessa, että puoliso on vähentänyt omaisuuttaan sopimattomalla menettelyllä (avioliittolaki, 93–94 §). Vastiketta joutuu maksamaan myös puoliso, joka on hankkinut tai parantanut avio-oikeusomaisuudella vapaaomaisuutta. Samoin tapahtuu, jos on maksanut velan avio-oikeuden alaisella omaisuudellaan, vaikka se olisi pitänyt maksaa vapaaomaisuudella.

Kun osituksen syynä on puolison kuolema, syntyy vastikeoikeus ennakkoperinnöstä, joka on annettu kumman tahansa puolison avio-oikeusomaisuudesta. Ennakkoperintö vähennetään saajansa perintöosasta (avioliittolaki 94a §). Tällöin ennakkoperintö ei pienennä lesken avio-osaa. On huomattava, että se mitä pesään kuuluu ratkeaa ositusperusteen syntyhetkellä eli puolison kuolinhetkellä tai avioerohakemuksen jättöhetkellä. Jos omaisuutta hukataan tai puolison etua loukataan ositusperusteen syntyhetken jälkeen, se ei vaikuta osituslaskelmaan. Osituslaskelmassa oletetaan, että hukattu omaisuus kuuluu yhä pesään. Menettely takaa loukatulle puolisolle vastiketta paremman turvan.