Avioliittolaki
Avioliittolaki (SDK 234/1929[1], ruots. äktenskapslag[2]) Suomessa on perhelainsäädännön perussäädöksiin kuuluva säädös, johon on sisällytetty tärkeimmät avioliittoa koskevat säännökset.
| Avioliittolaki | |
|---|---|
| Vaikutusalue | Suomi |
| Säädöskokoelmassa | 234/1929 |
| Annettu | 13.6.1929 |
| Voimassa | 1.1.1930 alkaen |
Historia
muokkaaNykyinen, vuonna 1929 säädetty avioliittolaki kumosi muun muassa vuoden 1734 lain naimiskaaren sekä vuonna 1889 säädetyn lain aviopuolisojen omaisuus- ja velkasuhteista. Oleellisin muutos aikaisempaan verrattuna oli, että tällöin lakkautettiin aviomiehen edusmiesasema vaimoonsa nähden ja puolisot julistettiin oikeudellisesti tasavertaisiksi. Useita aikaisemman lain säännöksiä puolisoiden varallisuussuhteista oli kuitenkin vielä sen jälkeen sovellettava ennen uuden lain voimaantuloa solmittuihin avioliittoihin niin kauan, kuin molemmat puolisot olivat elossa, eivät olleet eronneet eivätkä ottaneet pesäeroa.
Avioliittolakiin on sen voimassa ollessa tehty useita muutoksia. Huomattavimmat niistä tehtiin vuonna 1987, jolloin muun muassa avioeron saaminen tehtiin entistä helpommaksi.
Lähteet
muokkaa- ↑ Avioliittolaki Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Äktenskapslag Finlex. Oikeusministeriö ja Edita Publishing Oy. Viitattu 10.4.2017. (ruotsiksi)