Vasili Stasov

venäläinen arkkitehti

Vasili Petrovitš Stasov (ven. Васи́лий Петро́вич Ста́сов; 4. elokuuta (J: 24. heinäkuuta) 1769 Moskova5. syyskuuta (J: 24. elokuuta) 1848 Pietari) oli venäläinen arkkitehti. Tyylillisesti hänen työnsä edustavat myöhäisklassismia eli empireä.

Aleksandr Varnekin 1820-luvulla maalaama Vasili Stasovin muotokuva.

Vuosina 1783–1794 Vasili Stasov toimi arkkitehdin apulaisena Moskovassa. Vuosina 1802–1808 hän opiskeli arkkitehtuuria Ranskassa ja Italiassa. Vuodesta 1808 lähtien hän työskenteli Pietarissa, jossa hänet vuonna 1811 valittiin Pietarin taideakatemian akateemikoksi. Vuodesta 1816 lähtien Stasov toimi Pietarin rakennuskomitean jäsenenä ja vuodesta 1817 lähtien johti keisarillisen hovin rakennustöitä.

Stasovin merkittävimpiä töitä ovat Pavlovskin rykmentin kasarmit Mars-kentän reunalla (1817–1820), Tallivirasto (1817–1823), Kristuksen kirkastumisen (1827–1829) ja Pyhän kolminaisuuden (1828–1835) katedraalit, Narvan (1833) ja Moskovan (1834–1838) riemuportit Pietarissa, Tsarskoje Selon maneesi, kasvihuone ja tallirakennus sekä Moskovan elintarvikevarastot. Stasov rakensi loppuun Smolnan katedraalin ja jälleenrakensi Talvipalatsin vuoden 1837 tulipalon jälkeen. Hän laati myös mallipiirustuksia maaseutua varten.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 24, kniga I, s. 434–435. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1976.