Varhaisromantiikka

Varhaisromantiikka (Frühromantik eli Jenaromantik[1]) on filosofiaan kiinnittynytselvennä romantiikan aikakauden ensimmäinen vaihe, joka syntyi 1700-luvun lopulla ja jatkui vuoteen 1830 asti. Täysromantiikka (Hochromantik, jüngere Romantik tai Heidelbergromantik[1]) on taas puolestaan toinen romantiikan aikakauden osa, joka alkoi heti varhaisromantiikan jälkeen.

Romantiikka ja sen aikakauden osat, varhaisromantiikka ja täysromantiikka luotiin vastakohdaksi uusklassismille[2] sekä valistuksen ajoille. Tärkeintä oli tunteiden vapaus, mielikuvituksen ilmaisu sekä henkimaailma.

Varhaisromantiikka käsittelee eniten Jenan romantiikkaa. Jenan romantiikka [3] on lähtöisin pienestä kaupungista, joka sijaitsee Thüringenissä eli Keski-Saksassa. Thüringenissä nimitettiin 1794 yliopiston professoriksi Johann Gottlieb Fichte (1762-1814). Fichte uskoi oman transsendentalistisen idealismin takia siihen, että maailma on ihmisen luovan hengen aikaansaannos. Fichte oli siis ensimmäisiä varhaisromantiikan luojia.lähde?

LähteetMuokkaa

  1. a b Kirjallisuudentutkimus:romantiikka – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 9.3.2021.
  2. Romantiikka — n. 1780-1840 Lehti. Viitattu 9.3.2021.
  3. Kirjallisuudentutkimus:Jenan romantiikka – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 9.3.2021.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.