Avaa päävalikko

Vanhojen neuvosto (ransk. Conseil des Anciens) oli Ranskan kaksikamarisen parlamentin ylempi kamari vuosina 1795–1799. Alempi kamari oli nimeltään viidensadan neuvosto (Conseil des Cinq-Cents).

Vanhojen neuvosto luotiin vuoden III perustuslailla. Siihen kuului 250 edustajaa, joiden oli oltava vähintään 40-vuotiaita ja naimisissa olevia tai leskiä. Lait vaativat parlamentin molempien kamarien hyväksynnän, mutta vanhojen neuvosto ei saanut tehdä lakialoitteita eikä muutoksia viidensadan neuvoston hyväksymiin lakeihin. Vanhojen neuvosto valitsi suljetulla lippuäänestyksellä viisihenkisen direktoriohallituksen jäsenet viidensadan neuvoston laatimalta kymmenen nimen ehdokaslistalta. Molempien kamarien edustajista valittiin vaaleissa aina kolmasosa kerrallaan vuoden välein. Ensimmäiset vaalit olivat 12. lokakuuta 1795. Kaksi kolmasosaa ensimmäisistä edustajista tuli toimintansa lopettaneesta kansalliskonventista.[1]

Vanhojen neuvosto kokoontui Pariisissa Tuileries’n puiston viereisessä niin sanotussa Maneesin salissa tammikuuhun 1799 saakka, sen jälkeen Palais Bourbonissa.[2] Sekä vanhojen neuvosto että viidensadan neuvosto lakkautettiin marraskuussa 1799 brumairekuun 18. päivän vallankaappauksen seurauksena.

LähteetMuokkaa

  1. Colin Jones: The Longman Companion to the French Revolution, s. 44–46, 72–74, . Longman, Lontoo/New York 1988.
  2. Jones 1988, s. 166.