Valentinianus I

Flavius Valentinianus I (321 – 17. marraskuuta 375) oli Rooman keisari 364–375.

Valentinianus oli upseeri armeijassa Julianuksen ja Jovianuksen aikana. Jovianuksen kuoltua armeija valitsi hänet keisariksi. Pian hän nimitti myös veljensä Valensin kanssahallitsijakseen. Veljekset jakoivat valtakunnan kahteen osaan: Valensista tuli Itä-Rooman keisari, Valentinianuksesta Länsi-Rooman keisari.

Valentinianuksen aikana Rooma soti barbaarikansoja kuten burgundeja, sakseja ja alemanneja vastaan, joista aiemmin ei ollut edes kuultu. Aluksi Valentinianus toimi Mediolanumista käsin, mutta muutti vuonna 365 Lutetiaan, josta käsin hän soti alemanneja vastaan. Alemannit lyötiin Reinin taakse ja heidän kanssaan solmittiin rauha.

Samoihin aikoihin saksit hyökkäsivät Gallian rannikkoa vastaan. Pohjois-Britannian piktit ja skotit olivat liittossa saksien kanssa. Valentinianus lähetti comes Flavius Theodosiuksen Britanniaan kukistamaan hyökkääjiä. Kukistettuaan heidät Theodosius lähetettiin Africaan jossa eräs Firmus oli aloittanut kapinan.

Vuonna 374 kvadit, eräs germaaniheimo, hyökkäsi Pannoniaan. Vuonna 375 keisari lähti Illyriaan suuren armeijan kanssa heitä vastaan. Ottaessaan vastaan kvadien lähetystöä Valentinianus sai aivoverenvuodon, johon hän kuoli 17. marraskuuta 375.

Kirjallisuutta

• Alf Henrikson: Antiikin tarinoita 1–2. WSOY, 1993. ISBN 951-0-18515-9
• Arto Kivimäki ja Pekka Tuomisto: Rooman keisarit. Karisto, 2000. ISBN 951-23-4094-1

Edeltäjä: Jovianus

Rooman keisari Kanssahallitsija: Valens

Seuraaja: Valens, Gratianus ja Valentinianus II