Vaatemuoti länsimaissa 1830-luvulla

Vaatemuotia länsimaissa 1830-luvulla leimasi vuoteen 1835 biedermeier-tyyli, ja sen jälkeen uusrokokoo alkoi vaikuttaa myös vaatetuksessa. 1830-luvun aikana naisten muodissa helma ja kaulus levenivät entisestään, ja hihojen malli muuttui moneen kertaan: niiden suurin leveys oli aluksi olkavarressa, sitten kyynärtaipeessa ja 1830-luvun loppupuolella käsivarressa. Uusrokokoo vaikutti hameisiin pidentämällä ja leventämällä helmaa ja tekemällä siitä koristeellisemman. Naiset alkoivat 1830-luvulla pitää myös pitkälahkeisia alushousuja. Miesten muotiin vaikutti mukavuudenhalu, ja takkien malli muuttui hyvin tiukasta väljemmäksi. Kovaksi tärkättyjen kaulusten malli muuttui vähemmän kömpelöksi, eivätkä miehet enää halunneet pitää ulkona montaa viittaa päällekkäin.

Naisten muoti

Naisten muodissa kaulus leveni 1830-luvun aikana vielä niin paljon, että se peitti lopulta hartiat. Hihat pullistuivat entisestään niiden sisäpuolelle kiinnitettyjen toppausten avulla, ja hihat olivatkin 1830-luvulla suurimmillaan koko 1800-luvun aikana. Hihojen levein kohta kuitenkin laskeutui olkavarresta kyynärtaipeeseen ja lopulta vuoden 1835 jälkeen kyynärvarresta käsivarteen. Toppaukset valmistettiin ohuesta puuvillakankaasta ja täytettiin untuvalla, ja ne kiinnitettiin mekkoon nauhojen avulla. Sekä mekossa että toppauksissa oli kiinnitysnauhat. Leveä kaulus ja pulleat hihat korostivat kapeita olkapäitä. Vyötäröä korostettiin korsetin avulla. Mekot saatettiin sitoa kiinni etupuolelta.

Hameet olivat vuoteen 1835 asti nilkkapituisia. 1830-luvun lopulla viktoriaanisen ajan alku aiheutti sen, että naisten muodissa alettiin kiinnittää enemmän huomiota säädyllisyyteen. Vuoden 1835 jälkeen hameista tuli pidempiä, koristeellisempia ja vähitellen leveämpiä. Mekkokankaissa vaaleiden sävyjen sijaan suosioon nousivat kuviolliset kankaat. Naiset toivat hameisiin leveyttä kerrostamalla alushameita, joita he saattoivat tärkätä koviksi tai topata hieman. He saattoivat pitää hameen alla myös turnyyrin tapaista yksinkertaista toppausta, joka sidottiin vyötärölle nauhalla.

Pitkälahkeiset alushousut nousivat 1830-luvulle mennessä yleiseen suosioon. Jotkut naiset olivat käyttäneet alushousuja jo aiemminkin, mutta niistä tuli suositumpia 1830-luvulla. Nuoret naiset saattoivat pitää alushousuja niin, että niiden lahkeet olivat näkyvissä hameen helman alta. Hameiden ollessa vielä nilkkapituisia naiset saattoivat pitää nilkkojen kohdalta kirjailtuja sukkia.

Muodikkaat naisten kengät olivat tossumaiset ja nauhakiinnikkeiset.

Naisilla muodikas kampaus oli pään päälle tiukoille kiharoille kiinnitetty.

• 
  Muotilehden piirros vuodelta 1830.
• 
  Mekko vuodelta 1831–1835.
• 
  Iltapuku vuodelta 1835.
• 
  Englantilainen häämekko vuodelta 1837–1838.
• 
  Mekkoja vuodelta 1837.
• 
  Kampauksia vuodelta 1830.

Miesten muoti

Miesten muotia vuodelta 1830.

Miesten muoti mukaili naisten muotia siinä määrin, että myös miesten takeissa hihoja alettiin korostaa jonkin verran.1830-luvulla muodissa olivat aiempaa väljemmät takit siksi, koska aiemmin suositut, tiukasti istuvat takit saattoivat olla päällä epämukavia ja rajoittaa liikettä. Myös tyköistuvat hännystakit säilyivät silti muodissa. Takkien kaulukset saattoivat kaventua ja taskujen läpät pienentyä. Aiemmin miesten muodissa oli ollut suosittua pitää kaavun päällä yhtä tai useampaa viittaa, mutta 1830-luvun aikana viitat menivät pois muodista, koska miehet pitivät niitä kömpelöinä. 1830-luvulla röyhelöiset paitojen rintamukset menivät pois muodista, ja miehet alkoivat sen sijaan käyttää erillistä paidan etumusta (engl. dickey). Se peitti alla olevan paidan rintamuksen ja oli helppo pestä ja vaihtaa.

Muodikas housujen malli vaihteli 1830-luvun aikana: 1830-luvun alussa housut olivat koko lahkeen pituudelta tiukat, vuoden 1835 jälkeen lahkeesta alettiin tehdä väljempi polven alapuolelta, ja vuoteen 1840 mennessä housut olivat väljät koko lahkeiden pituudelta housujen ylä- ja alaosaa lukuun ottamatta. Musta kangas menetti housuissa suosiotaan vuoden 1835 jälkeen siksi, koska se ei ollut yhtä kestävää kuin jotkin muut materiaalit. Sen sijaan vaalea nahka, kova puuvilla ja nankiini tulivat suositummiksi housumateriaaleiksi.

1830-luvulla miesten oli tavallista pitää erillistä, leukaan ulottuvaa ja kovaksi tärkättyä kaulusta, jonka he käänsivät pystyyn. Vuoden 1837 aikaan kauluksen malli muuttui huomattavasti, koska vanhan mallinen kaulus oli liian kömpelö. Kauluksen päälle sidottavista asusteista kaulaliina meni pois muodista, ja sen sijaan miehet pitivät kaulassaan rusettia ja tärkättyä kravattia, jota ei sidottu eteen rusetille vaan kiinnitettiin paikalleen napeilla tai neuloilla. Arkirusetit olivat tummia ja juhlavat rusetit valkoisesta satiinista. Päähineistä muotiin tuli uudenlainen lipallinen lakki, joka oli aiemmin ollut käytössä sotilailla.

Hiusmuodissa olivat pulisongit ja kiharat hiukset.

Lasten muoti

Ainakin tyttölapsille puettiin usein mekon alle alushousut eli mamelukit. Niiden lahkeissa saattoi olla pitsikoristusta. Lahkeet saattoivat myös olla nilkkojen kohdalta rypistetyt. Mamelukit saattoivat olla valkoiset, ja sen lahkeet näkyivät hameen helman alta selvästi. Tyttöjen lisäksi myös pikkupojat oli tavallista pukea mekkoihin, mutta heillä saattoi olla niiden alla mamelukkien sijaan pitkät housut. Noin kahdeksan vuoden iässä pojat alkoivat pitää mekkojen sijaan takkeja. Lasten mekkojen helmat olivat aikuisten naisten mekkoja lyhyemmät eli noin polvi- tai pohjepituiset, ja tyttöjen hihat saattoivat olla vain kyynärpäähän asti. Tytöillä mekon helma myös piteni lapsen vanhentuessa. Muilta osin lasten muoti seuraili aikuisten muotia.

• 
  Vauvan hilkka 1830-luvulta.
• 
  Pojalle kuulunut mekko 1830-luvulta.
• 
  Pojan puku vuodelta 1837–1838.
• 
  Lapsen mekko 1830-luvun loppupuolelta.
• 
  Lapsia. Piirros vuodelta 1839.

Lähteet

• Hansen, Henny: Muotipuku kautta aikojen. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1957.
• Köhler, Carl: A History of Costume. New York: Dover Publications, Inc, 1963. ISBN 0-486-21030-8. (englanniksi)