Viljo Mansikka

suomalainen kansanrunouden tutkija
(Ohjattu sivulta V. J. Mansikka)

Viljo Johannes Mansikka (7. lokakuuta 1884 Viipuri20. maaliskuuta 1947 Helsinki)[1] oli suomalainen kansanrunoudentutkija. Hän oli vertailevan kansanrunouden ylimääräinen Helsingin yliopiston professori vuodesta 1927.[2] Hänen väitöskirjansa Über russische Zauberformeln synnytti aikanaan laajaa kansainvälistä keskustelua.[3][4][5]

Viljo Mansikan vanhemmat olivat kauppias Petter Erik Mansikka ja Anna Vakkilainen. Mansikka pääsi ylioppilaaksi Viipurin klassillisesta lyseosta 1903 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1905, filosofian lisensiaatiksi 1909 ja filosofian tohtoriksi 1910. Mansikka teki laajoja tutkimusmatkoja Venäjälle, Itävalta-Unkariin, Saksaan, Tshekkoslovakiaan sekä moniin muihin Itä- ja Keski-Europan maihin perehtyen slaavilaiseen kirjallisuuteen ja kansanrunouden tutkimukseen.[4][5]

Mansikka oli vuosina 1929–1932 Suomen Laulun, vuosina 1928–1944 Suomalais-latvialaisen yhdistyksen ja vuosina 1936–1944 Suomalais-tšekkoslovakialaisen kerhon puheenjohtaja. Mansikka toimi Etuvartiokansojen klubin puheenjohtajana 1920–1928. Hän kuului vuodesta 1924 Suomalaiseen Tiedeakatemiaan ja vuodesta 1928 Prahan slaavilaiseen instituuttiin ulkomaalaisena jäsenenä. Viipurilaisen Osakunnan inspehtorina Mansikka toimi vuodesta 1929 lähtien. Hän oli myös Yhdistyneiden Teatterien johtokunnan puheenjohtajana.[1][6] [4]

Viljo Mansikka oli naimisissa vuodesta 1930 pankkivirkailija Sally Lindströmin (k. 1946) kanssa.[5]

Julkaisuja

muokkaa
  • Über russische Zauberformeln, 1909 (väitöskirja)
  • Die Religion der Ostslaven I, 1922
  • Litauische Zaubersprüche, 1929

Lähteet

muokkaa
  1. a b Pirkko-Liisa Rausmaa: Mansikka, Viljo Johannes (1884 - 1947) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 4.5.2001. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 5, p. 1336
  3. Jussi-Pekka Hakkarainen, Lukulampun valossa
  4. a b c 50-vuotias. Prof. V. J. Mansikka, Helsingin Sanomat, 07.10.1934, nro 270, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 30.06.2024
  5. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1903, matrikkelinumero 28501
  6. Jussi-Pekka Hakkarainen : Oppineiden talossa. Helsingin yliopiston slavistien kansainväliset verkostot Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean toiminnan yhteydessä vuosina 1921–1925, Pro gradu -tutkielma, Nykykielten laitos, Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta 2011, sivu 35-37
Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.