Avaa päävalikko
Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa fluoriapatiitti. Keltainen mineraali on hienojakoista muskoviittia.
Kaksi väyryneniittinäytettä.

Väyryneniitti (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta eikä toistaiseksi mistään muusta paikasta maapallolta. Mineraali on nimetty Teknillisen korkeakoulun geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888–1956) mukaan.[1]

Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.[1]

Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa. Alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan, vaikka mineraali itsessään ei ole arvokas.

Heikki Väyrysen sukuseura on ottanut itselleen nimen Väyrysniitti tämän mineraalin mukaan.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Hytönen, Kai: Suomen mineraalit. , 1999. ISBN 951-690-745-8.

Aiheesta muuallaMuokkaa