Väyryneniitti

fosfaattimineraali

Väyryneniitti (kemiallinen kaava MnBe(PO4)(OH), mangaani-berylliumhydroksidifosfaatti) on harvinainen fosfaattimineraali, jonka ensimmäinen löytöpaikka maapallolta on Eräjärven Viitaniemen litiummineraalilouhos. Mineraalia ei ole löydetty mistään muualta Suomesta mutta on löydetty muualta maapallolta.[1] Mineraali on nimetty Teknillisen korkeakoulun geologian ja mineralogian professorin Heikki Väyrysen (1888–1956) mukaan.[2]

Väyryneniittikivinäyte. Väyryneniitti näkyy kuvassa punaisena, vaaleanharmaa mineraali on herderiittiä, jota ympäröi tummanharmaa fluoriapatiitti. Keltainen mineraali on hienojakoista muskoviittia.
Kaksi väyryneniittinäytettä.

Väyryneniitin väri vaihtelee vaaleanpunaisesta ruusunpunaiseen, ja mineraali on tavallisesti massamainen tai rakeinen, kiteet ovat harvinaisia, pieniä ja kuitumaisia. Väyryneniitin kidejärjestelmä on monokliininen. Väyryneniitti on läpinäkyvä tai -kuultava ja lasikiiltoinen.[2]

Väyryneniitillä ei ole teollista, mainittavaa geologista eikä koruteollista hyötykäyttöä, mutta se on harvinaisuutensa vuoksi kivikeräilijöiden suosiossa. Alan kauppiaat myyvät harvinaista mineraalia yleensä suhteellisen korkeaan hintaan, vaikka mineraali itsessään ei ole arvokas.

Heikki Väyrysen sukuseura on ottanut itselleen nimen Väyrysniitti tämän mineraalin mukaan.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Mindat.org: Väyrynenite mindat.org. Viitattu 20.8.2020.
  2. a b Hytönen, Kai: Suomen mineraalit. Määritä julkaisija! ISBN 951-690-745-8

Aiheesta muualla

muokkaa