Väike-Palkna järv
Väike-Palkna järv (myös Väike-Palkna järv)[2] eli Mazais Baltiņš on järvi Latvian ja Viron rajalla. Viron puolella se kuuluu Luutsnikun kylään Võrumaalla Rõugen kuntaan ja Latvian puolella Alūksnen kuntaan (entinen Veclaicenen pitäjä).[1][2]
| Väike-Palkna järv, Mazais Baltiņš | |
|---|---|
 Näkymä järvelle heinäkuussa 2013 |
|
| Valtiot | Viro, Latvia |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Rõugen kunta, Alūksne |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskuoja | oja Pärlijõgeen [1] |
| Järvinumero | VEE2151710 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 168,1 m mpy. [1] |
| Pituus | 0,46 km |
| Leveys | 0,14 km |
| Rantaviiva | 1,071 m [1] |
| Pinta-ala | 4,8 ha [1] |
| Keskisyvyys | 14 m [1] |
| Suurin syvyys | 31,9 m [1] |
| Saaria | ei saaria [1] |
 Väike-Palkna järv, Mazais Baltiņš |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa muokkaa
Järven allas on syntynyt viimeisen jääkauden lopussa mannerjäätikön sulamisvesien kuluttamana. Järven pinta-ala on 4,8 hehtaaria (ha) (myös 3,2 ha ilmoitettu [3]) ja se on 450 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 14 metriä (myös 11,2 metriä [3]) ja suurin syvyys 31,9 metriä (tai 32,0 metriä [3]). Järveen laskee etelässä samasamasyntyinen suurempi järvi Lielais Baltiņš. Järven laskuoja lähtee pohjoiseen ja ojaa seuraa valtioden välinen raja. Se yhtyy pian Pärijõgeen, joka on Gaujan valuma-alueen latvahaaroja. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,00066 kuutiokilometriä eli 0,66 miljoonaa kuutiometriä [4]. Järven rantaviivan pituus on 1,1 kilometriä ja sen rannat ovat hiekkapohjaista metsää. Rannat ovat osittain soistuneita, mutta vedessä ranta syvenee jyrkästi. Järvi on mutapohjainen.[1][2][3][5]
Järven luokittelu ja ekologia muokkaa
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea ja kirkas (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[2][3]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti sekä pehemeävetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. pehmeveeline miksotroofne tai pehmeveeline segatoiteline, PE). Silloin veden kalkkipitoisuus on vähäinen, mutta veden ravinnepitoisuudet ovat korkeat. Järvi on silloin rehevöitynyt.[2]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e f g h i Keskkonnaregister: Väike-Palkna järv (vee2151710) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Ezeri.lv: Mazais Baltiņš(latviaksi), viitattu 15.4.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ Ezeri.lv: Lielais Baltiņš(latviaksi), viitattu 15.4.2017
Aiheesta lisää muokkaa
- veclaicene.lv: Kornetu ezeri, viitattu 15.4.2017