Vääksyn työväentalo Torppa

Vääksyn työväentalo Torppa on Asikkalan kunnan Vääksyn kylässä (Asikkalan keskustaajama) sijaitseva työväentalo.

Vääksyn Torppa
Asikkalan-Vääksyn ja Anianpellon työväentalo vasta valmistuneena.
Asikkalan-Vääksyn ja Anianpellon työväentalo vasta valmistuneena.
Osoite Aapponpolku 8, 17200 Vääksy
Sijainti Vääksy, Asikkala
Valmistumisvuosi 1912
Rakennuttaja Vääksyn Työväenyhdistys ry
Omistaja Vääksyn-Anianpellon Työväenyhdistys ry
Runkorakenne hirsi
Julkisivumateriaali lauta
Kerrosluku 1
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Historiaa muokkaa

Vääksyn työväenyhdistys perustettiin vuonna 1906. Talo valmistui vuonna 1912. Sisällissodan aikana talo oli takavarikossa ja sen irtaimistoa tuhottiin. Vuonna 1931 yhdistyksen arvioitiin olevan ”Asikkalan toimikykyisin”, ja siinä oli noin 20 jäsentä. Sotien jälkeen yhdistys liittyi SKDL:n organisaatioon.[1][2] Nykyään talon omistaa Vääksyn-Anianpellon Työväenyhdistys ry.[3]

Toimintaa työväentalolla muokkaa

1930-luvun alussa talolla toimi näytelmäseura ja siellä järjestettiin valistuskursseja.[4] Vuonna 1936 yhdistys sai viettää 30-vuotisjuhlansa, mutta nimismies valvoi tilaisuutta ja kielsi muutamien runojen ja laulujen esittämisen. Yleisöä oli paikalla noin 200 henkeä.[5] Vuonna 1956 yhdistys vietti 50-vuotisjuhliaan talolla. Ohjelmassa oli juhlapuhe ja -runo, soittoa sekä lahtelaisten nuorisoryhmien esityksiä.[1] Seuraavana vuonna Etelä-Hämeen työväenyhdistykset järjestivät yhteisen maakuntajuhlan Vääksyssä, ja työväentalon kentälle kokoontui noin 2 000 hengen yleisö.[6] 1950-luvun puolivälissä taloa kunnostettiin talkoilla. Vain sisämaalaus teetettiin palkkatyönä.[7]

1980-luvulla taloa sekä vuokrattiin että yhdistys käytti sitä omiin tapahtumiinsa. Siellä järjestettiin kokouksia, tansseja, nuorisotoimintaa, urheiluharjoituksia ja juhlia sekä näytettiin elokuvia.[8]

Myöhemmin talolla on toiminut ainakin kirpputori.[9] Vuonna 2022 työväentalolla avautui 4H-yhdistyksen ylläpitämä kierrätyskeskus.[10]

Rakennus muokkaa

Talo on hirsirunkoinen, ja se on vuorattu laudoilla 1960-luvun lopulla. Tällöin myös alkuperäinen pärekatto vaihdettiin peltikattoon ja talon puulämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, vahtimestarin asunto sekä ylimääräinen huone.[8]

Lähteet muokkaa

  1. a b Työkansan Sanomat digi.kansalliskirjasto.fi. 21.9.1956, no 202. Viitattu 14.11.2022.
  2. Kivisalo, Väinö: Työväenliike Etelä-Hämeessä 1906–1931. Hämeen eteläinen sos.dem. piiritoimikunta, 1931.
  3. Vääksyn työväentalo Torppa seurantalot.fi. Viitattu 14.11.2022.
  4. Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 23.12.1930, no 244. Viitattu 14.11.2022.
  5. Hämeen Kansa digi.kansalliskirjasto.fi. 3.3.1936, no 27. Viitattu 14.11.2022.
  6. Vapaa Sana digi.kansalliskirjasto.fi. 19.8.1957, no 222. Viitattu 14.11.2022.
  7. Vapaa Sana digi.kansalliskirjasto.fi. 1.11.1955, no 296. Viitattu 14.11.2022.
  8. a b Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
  9. seurantalot.fi: Vääksyn työväentalo Torppa seurantalot.fi. Viitattu 14.11.2022.
  10. Etelä-Suomen Sanomat ess.fi. 29.4.2022. Viitattu 14.11.2022.