Avaa päävalikko

Uusi alasaksin kirjoitustapa (alasaksiksi Nysassiske Skryvwyse (lyh. NSS)) on kaikkia sekä Saksan että Alankomaiden puolella puhuttuja alasaksin kielen puhetapoja yhdistämään ehdotettu kirjoitustapa. Se yrittää olla yksiselitteinen ja luettava kaikkien murteiden kannalta. Kirjoitustapa kehitettiin vuosina 2017‒2018[1] ja jo vuonna 2018 Alankomaiden puolinen alasaksinkielinen Wikipedia alkoi käyttää sitä omalla etusivullaan.[2] Myös Werldspråke-verkkosivustolla alettiin samoihin aikoihin julkaista tällä kirjoitustavalla kirjoitettuja uutisia.[3][4] Vuonna 2019 sen käyttöala laajeni paikallisissa joukkoviestimissä, kun eräs suderburgilaisen (alasaksiksi Seborg) Die Zeitung -lehden kirjoittaja alkoi käyttää sitä kirjoituksissaan.[5] Kirjoitustapa on saanut kannatusta erityisesti kielen nuorten puhujien keskuudessa sekä Saksassa että Alankomaissa – ja myös Suomessa.[6]

PääperiaatteetMuokkaa

Kirjoitustavassa on kolme pääperiaatetta, jotka esitetään alla.

Periaate 1: sanan alkuperäMuokkaa

Ylialueellisessa kirjoitustavassa otetaan lähtökohdaksi sanan alkuperä. Kirjoitustapaa voidaan kuitenkin soveltaa myös alueellisten puhetapojen kirjoittamiseen. Silloin sanan etymologiaan perustuvaa ylialueellista kirjoitusmuotoa voidaan muokata niin, että tietyssä puhetavassa yhteen langenneita äänteitä merkitään samalla kirjaimella, vaikka ylialueellisessa kirjoitustavassa ne pidetäänkin erillään.

e:n loppuheittoMuokkaa

Alasaksin pohjoismurteissa ja myös IJsselmeerin ympäristössä puhutuissa alasaksin muodoissa sananloppuinen e häviää äännettäessä. Kirjoituksessa e kuitenkin säilytetään alueellistakin puhetapaa jäljiteltäessä siksi, että tämä käytäntö pienentää pohjois- ja etelämurteiden välistä visuaalista eroa. Lisäksi tätä käytäntöä puoltaa sekin, että eräät konsonantit säilyvät äännettäessä soinnillisina, vaikka ne jäävätkin pohjoismurteissa sanan loppuun: wyse [vi:z], breve = [brɛ:ɪ̯v]. Jos e jätettäisiin kirjoitusasusta pois, pitäisi myös loppuun jäävä konsonantti kirjoittaa toisin, sillä perussäännön mukaan sananloppuinen konsonantti äännetään aina soinnittomana.

Periaate 2: yhdenmukaisuusMuokkaa

Suuria muutoksia sanan vartalon kirjoitusasuun ei haluta, vaikka päätteet muuttaisivatkin vartalon ääntämistä.

Obstruenttien soinnittomuus sanan lopussaMuokkaa

Soinnilliset obstruentit äännetään sanan lopussa soinnittomina, mutta kirjoituksessa tätä eroa ei osoiteta. Siksi kirjoitetaan esimerkiksi tyd - tyden (eikä Tiet - Tieden niin kuin toisessa Sass'sche Schrievwies (lyh. SASS) -kirjoitustavassa) ja skryven - skrivt (eikä hollannin mukaan schrijven - schrijft).

Obstruenttien assimilaatioMuokkaa

Konsonanttiyhtymässä obstruentti mukautuu toiseen konsonanttiin, mutta tätä ei osoiteta kirjoitusasussa. Kirjoitetaan siis esimerkiksi bild - bilder (eikä biller) ja hand - handen/hände (eikä hannen/hänne).

PoikkeusMuokkaa

Sanat, joiden vartalon lopussa on s, sj tai muu sibilantti, eivät noudata edellä esitettyä periaatetta. Kun näihin sanoihin lisätään esimerkiksi pääte -st, kirjoitetaan näkyviin vain yksi sibilantti: nervöösup dat nervööst, duusjendu duusjt.

Periaate 3: avo- ja umpitavutMuokkaa

Vokaalin pituusMuokkaa

Pitkät monoftongit kirjoitetaan avotavussa yhdellä kirjaimella ja umpitavussa kahdella. Esimerkiksi: maken - maakt, good - gode.

PoikkeusMuokkaa

Kirjaimet e, y ja å eivät noudata edellä esitettyä sääntöä:

  • Pitkä e kirjoitetaan joskus kahdella kirjaimella painollisessa avotavussa. Tämä koskee erityisesti sellaisia yksitavuisia sanoja kuten hee (saks. er, holl. hij) sekä dee (saks. die, der, holl. die).
  • Kirjaimet y ja å merkitsevät aina pitkää vokaalia, ja siksi ei tarvita kahta kirjainta umpitavussakaan. Näin ollen kirjoitetaan esimerkiksi hyr, myn, stån ja gån, eikä hyyr, myyn, ståån ja gåån.

Konsonantit tavun lopussaMuokkaa

Uudessa alasaksin kirjoitustavassa tavun loppuun ei koskaan kirjoiteta kahta samaa konsonanttikirjainta. Näin ollen kirjoitetaan esimerkiksi kan, nat ja wil, eikä kann, natt ja will kuten SASS-kirjoitustavassa. Tässä kohtaa alasaksin uusi kirjoitustapa on yhdenmukainen hollannin kielen ortografian kanssa ja erilainen kuin saksan.

Kirjoitustavan muita piirteitäMuokkaa

Laina- ja vierassanojen kirjoittaminenMuokkaa

Vanhat lainasanat, joita ei enää pidetä kielessä vieraina, kirjoitetaan edellä annettujen sääntöjen mukaan. Uudempien vierassanojen kirjoitusmuodon lähtökohdaksi otetaan sen kielen kirjutusmuoto, josta sana tulee, mutta siihen voidaan laatia vielä joitain pieniä muutoksia:

  • Avo- ja umpitavun periaate: Pitkä vokaali kirjoitetaan umpitavussa kahdella kirjaimella vierassanoissakin. Esimerkiksi: kanaal, systeem ja kultuur.
  • c-kirjain säilyy, kun se äännetään /ts~s/. Jos äännetään /k/, niin sitten kirjoitetaan myös k. Esimerkiksi: citrone ja centrum, mutta konferens(y) ja kakao.
  • Alkuperäinen cc kirjoitetaan ks, kun se äännetään /ks/ (aksent, aksepteren) ja kk, kun äännetään /k/ (akkumuleren, akkoord).
  • qu kirjoitetaan kw, kun se äännetään /kv/ (kwaliteyt, frekwens(y)) ja k, kun äännetäh /k/ (karantene). Erisnimissä qu voi kuitenkin säilyä (Quebec).
  • th ja ph kirjoitetaan yksinkertaisemmin t ja f. Esimerkiksi: teory, tema, telefoon ja foto.
  • x kirjoitetaan ks (eksempel, kontekst).

Iso alkukirjainMuokkaa

Isoa kirjainta käytetään vain virkkeen aloittavan sanan alussa ja ihmisten ja paikkojen nimissä. Muut substantiivit kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, toisin kuin esimerkiksi saksan kielessä. Adjektiivit kirjoitetaan myös aina pienellä alkukirjaimella, vaikka ne liittyisivätkin paikannimeen.

VälimerkitMuokkaa

  • Virkkeen rakenne määrää pilkkujen käytön. Pilkku laitetaan yhdysvirkkeessä kahden lauseen väliin, esimerkiksi [päälause, päälause] tai [päälause, sivulause]. Jos virke on hyvin lyhyt (~kaksi sanaa), niin pilkun voi jättää pois. Konjunktiot un/en 'ja' or/oder/of 'tai' muodostavat poikkeuksen, eikä niillä alkavien lauseiden alkuun kirjoiteta pilkkua.
  • Sitaattimerkkeinä voidaan käyttää "...", “...” tai ”...”.

Kirjainten käyttöMuokkaa

Konsonanteissa on vain vähän foneemitason eroja alasaksin eri murteiden välillä, ja siksi on helppo kehittää niille ylialueellinen kirjoitustapa. Vokaaleissa on kuitenkin enemmän vaihtelua murteiden välillä, ja se pitää ottaa huomioon kirjoitustapaa kehitettäessäkin.

KonsonantitMuokkaa

KlusiilitMuokkaa

Kirjain Muinais-
saksin
äänne
Esimerkit: Muinaissaksi Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa SASS (Saksan pohjoisalasaksi) Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi) Mönsterlandsk (Saksan westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk) Hollannin vastine Saksan vastine Käännös suomeksi
p p panna
opan
ūp, upp
panne
oapen
up
Pann
apen
up, op
paan, pane
open
op
Pan
uopen
up
panne
oopn
op
pan
open
op
Pfanne
offen
auf
pannu
auki
päällä
b b beki


berg
beak(e), bekke
westföälskissä myös: biak(e)
berg, barg
Beek


Barg



baarg
Biëk


Biärg
bekke


bearg
beek


berg
Bach


Berg
puro


vuori
t t tīd
tan
fat
tyd
ten
vat
Tiet
laten
Fatt
tied
loaten
vat
Tied
laoten
Fat
tied
loatn
vat
tijd
laten
vat
Zeit
lassen
Fass
aika
päästää, sallia
tynnyri
d d + th thiustri
dar
d
düüster
moder
d
düüster
Moder
Raat
duuster
mouder
road
düüster
Moder
Raod
duuster
moder
road
duister
moeder
raad
düster
Mutter
Rat
synkkä
äiti
neuvo
k k kind
brekan
ik
kind
breaken, brekken
ik
Kind
breken
ik
kind
breken
ik
Kind
briäken
ik
keend
brekn
ik
kind
breken
ik
Kind
brechen
ich
lapsi
murtaa
minä
g g grōni
seggian
slag
gröön
seggen
slag
gröön
seggen
Slag
greun, gruin
zeggen
slag
gröön
ggen
Slag
greun
zegn
slag
groen
zeggen
slag
grün
sagen
Schlag
vihreä
sanoa
isku

FrikatiivitMuokkaa

Kirjain Muinais-
saksin
äänne
Esimerkit: Muinaissaksi Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa SASS (Saksan pohjoisalasaksi) Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi) Mönsterlandsk (Saksan westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk) Hollannin vastine Saksan vastine Käännös suomeksi
w w + hw hwanēr
wind
werold
woneyr
wind
werld, wearld
wonehr
Wind
Welt
wanneer
wind
wereld
wän
Wind
Wiält
wonneer
weend
weerld
wanneer
wind
wereld
wann
Wind
Welt
milloin
tuuli
maailma
wr wr wrāka
wrīvan
wråke
wryven
Wraak
wrieven
vroak
vrieven

wroake
wrievn
wraak
wrijven
Rache
reiben
kosto
hangata
v f + v findan
fugal


biovan
liof
vinden
voagel, vuggel
westföälskissä myös: vuagel
boaven
leev
finnen
Vagel


baven
leef
vinden
vogel


boven
laif
finnen
Vuëgel


buowen
laiw
veendn
voggel, vogel


boavn
leef
vinden
vogel


boven
lief
finden
Vogel


oben
lieb
löytää
lintu


ylhäällä
rakas
s s + hs sand
storm
sian
s
fohs
sand
storm
wysen
muus
vos
Sand
Storm
wiesen
Muus
Voss
zaand
störm
wiezen
moes
vos
Sand
Stuorm
wisen
Muus
Fos
zaand
stoarm
wiezn
moes
vos
zand
storm
wijzen
muis
vos
Sand
Sturm
weisen
Maus
Fuchs
hiekka
myrsky
osoittaa
hiiri
kettu
sk sk skip
wiskian
flēsk
skip
wisken
vleisk, vleysk
Schipp
wischen
Fleesch
schip
wissen
vlees
Schip
wisken
Fleesk
schip
wisken
vleis
schip
wissen
vlees
Schiff
wischen
Fleisch
laiva
pyyhkiä
liha
sj (/ʃ~s/
laina- ja
vierassanoissa)
sjokolade
duusj(e)
Schokolaad
Duusch
sukkeloaden
does
Schokelaor

sokkelaa
does
chocolade
douche
Schokolade
Dusche
suklaa
suihku
j j jukkian

jār
jöäken, jokken, jökken
jår
jöken

Johr
jeuken

joar
jocken

Jaor
jökn

joar
jeuken

jaar
jucken

Jahr
syyhytä

vuosi
h h hebbian
hūd
hebben
huud, hüüd
hebben
Huut
hebben
hoed, huud
häbben
Huut
hebn
hoed
hebben
huid
haben
Haut
olla, omistaa
iho

ResonantitMuokkaa

Kirjain Muinais-
saksin
äänne
Esimerkit: Muinaissaksi Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa SASS (Saksan pohjoisalasaksi) Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi) Mönsterlandsk (Saksan westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk) Hollannin vastine Saksan vastine Käännös suomeksi
m m miluk
kuman



arm
melk
koamen, kummen
westföälskissä myös: kuamen
arm
Melk
kamen



Arm
melk
komen, kommen



aarm
Miälk, Melk
kuëmen



Arm
melk
komn



aarm
melk
komen



arm
Milch
kommen



Arm
maito
tulla



käsi(varsi)
n n + hn hnut


naht
winnan
hlōpan
nut, noat, nöät(e)
westföälskissä myös: nuat
nacht
winnen
loupen
Nutt, Nööt


Nacht
winnen
lopen
neut


nacht
winnen
lopen
Nuët


Nacht
winnen
laupen
not, noot


nacht
winn
loopn
noot


nacht
winnen
lopen
Nuss


Nacht
gewinnen
laufen
pähkinä



voittaa
juosta
l l + hl hlōpan
līthan
fallan
kald
wal
loupen
lyden
vallen
kold
wal
lopen
lieden
fallen
koolt
Wall
lopen
lieden
valen
ld
waal, wale
laupen
liden
fallen
kolt
Wol
loopn
liedn
valn
koald
wal
lopen
lijden
vallen
koud
wal
laufen
leiden
fallen
kalt
Wall
juosta
kärsiä
langeta
kylmä
valli
r r + hr hrōpan
rīki
rian
ovar
ropen
ryk
leyren, learen
öäver, oaver
ropen
riek
lehren, lihren
över
roupen
riek
leren
over
ropen
riek
läern
üöwer
roopn
riek
leern, learn
oaver
roepen
rijk
leren
over
rufen
reich
lehren
über
huutaa
rikas
opettaa
yli

VokaalitMuokkaa

Vanhat pitkät vokaalitMuokkaa

Kirjain Muinais-
saksin
äänne
Esimerkit: Muinaissaksi Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa SASS (Saksan pohjoisalasaksi) Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi) Mönsterlandsk (Saksan westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk) Hollannin vastine Saksan vastine Käännös suomeksi
å ā ēƀanđaz
đēđiz
āvand
dād
åvend
dåd
Avend
Daat
oavend
doad
Aomd

oavnd
doad
avond
daad
Abend
Tat
ilta
teko
ai āi mēanan
sēanan
māian
sāian
maien
saien
meihen
seien
maaien
zaaien
maien
saien
meain
zeain
maaien
zaaien
mähen
säen
niittää
kylvää
ae ē1 skērjan~skē

lēʒaz
skāra
kāsi

skaere
kaese
laeg
Scheer
Kees
leeg
scheer, schere
kees, keze
leeg
(Schäer)
kaise
laig
scheer
kees
leeg
schaar
kaas
laag
Schere
Käse

sakset
juusto
matala
ey ē2a saip(j)ōn
raipan~raipaz
seype
reyp
Seep
Reep
zaip(e)

Sepe
Reep
zeep, zepe
reep
zeep
reep
Seife
Reif
saippua
kypsä
ey / ee ē2b stainaz
ƀainan
stēn
bēn
steyn, steen
beyn, been
Steen
Been
stain
bain
Stene
Been
steen
been
steen
been
Stein
Bein
kivi
jalka, sääri
ei ē3
laiđjanan
ʒailaz

lēdian
gēl
beide
leiden
geil
beide
leiden
geil
baaide
laaiden
gaail
baide
laien
gail
beide
leidn
geil
beide
leiden
geil
beide
leiten
geil
molemmat
johtaa
kiimainen
e / ee ē4 leuƀaz
fleuganan
ʒeutanan
liof
fliogan
giotan
leev
vlegen
geten
leef
flegen
geten
laif
vlaigen
gaiten
laiw
flaigen
gaiten
leef
vleegn
geetn
lief
vliegen
gieten
lieb
fliegen
gießen
rakas
lentää
valaa
y ī ʒlīđanan
swīnan
glīdan
swīn
glyden
swyn
glieden
Swien
glieden
zwien
gliden
Swien
gliedn
zwien
glijden
zwijn
gleiten
Schwein
liukua
sika
o / oo ō1 fōtz, fōtuz
xrōpanan
fōt
hrōpan
voot
ropen
Foot
ropen
vout
roupen
Foot
ropen
voot
roopn
voet
roepen
Fuß
rufen
jalka(terä)
huutaa
ö / öö ō1:n ümluud (umlaut) sōkjanan
fōljanan
sōkian
fōlian
söken
völen
söken
föhlen
zuiken, zuken
vuilen, vulen
söken
fölen
zeukn
veuln
zoeken
voelen
suchen
fühlen
etsiä
tuntea
ou ō2 ʒrautaz
kaupjanan
grōt
kōpian
grout
koupen, köypen
groot
kopen, köpen
groot
kopen
graut
kaupen
groot
koopn
groot
kopen
groß
kaufen
suuri
ostaa
öy ō:2:n ümluud (umlaut) nauđiʒaz


nöydig
löyper

nödig
Löper

neudeg


naidig
Laiper

neudig
leuper

nodig
loper

nötig
Läufer

tarpeellinen
juoksija
oi ōi ƀlōanan
ʒlōanan
blōian
glōian
bloien
gloien
bleuhen, bleihen
gleuhen, gleihen
bluien, blaaien
gluien
blaien
glaien
bleuin
gleuin
bloeien
gloeien
blühen
glühen
kukkia
hehkua
u / uu ū mūsz
skūƀōjanan

mūs
skūvan

muus
skuven(, sküven)

Muus
schuven

moes
schoeven(, schuven)
Muus
schuwen

moes
schoevn

muis
schuiven

Maus
schieben

hiiri
työntää

ü / üü ū:n ja iu:n ümluud (umlaut) xlūđjanan


hlūdian

thiustri
lüden

düüster
lüden

düüster
luden

duuster
lüden

düüster
luden

düüster
luiden

duister
läuten

düster
soittaa (kelloa)
synkkä
Muinaissaksin ē-äänne eri puhetavoissaMuokkaa

Sanat, joissa oli muinaissaksissa pitkä ē-äänne, jakautuvat neljään alajoukkoon, jotka ovat kehittyneet eri murteissa eri tavalla. Esimerkiksi yhdessä murteessa ē3 ja ē4 voidaan molemmat ääntää samalla tavalla, mutta eri tavalla kuin ē1. Toisessa murteessa kuitenkin ē1 ja ē4 voidaan ääntää keskenään samalla tavalla, mutta eri tavalla kuin ē3. Alajoukko ē2 jakautuu vielä joukoiksi ē2a ja ē2b, ja näihin joukkoihin kuuluvien sanojen ē äännetään eri tavalla vain harvoissa murteissa. Kaikissa niissä murteissa, joissa ne äännetään eri tavalla, ē2a äännetään samoin kuin ē1 – ja ē2b samoin kuin ē4.

Alla olevassa taulukossa esitetään ē-äänteen kehitys eri murteissa:

Murre ē1:n ääntäminen ē2a:n ääntäminen ē2b:n ääntäminen ē3:n ääntäminen ē4:n ääntäminen
Pohjoisalasaksi (noordsassisk)
Koillisalasaksi (oustnoordsassisk) /eː/ /eː/ /ɛɪ̯/ (Itä-Holstein)
/aɪ̯/ (Meakelenborg)
/aɪ̯/ /ɛɪ̯/ (Itä-Holstein)
/aɪ̯/ (Meakelenborg)
Luoteisalasaksi (westnoordsassisk) /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/ /aɪ̯/ /ɛɪ̯/
Grönningsk /ei/, /eː/ /ɑi/ /ɑi/ /ɑ:i/, /ɑi/ /ɑi/
Pohjoisdrentsk (noorddrentsk) /ei/, /eː/ /ai/, /ɛi/ /ai/, /ɛi/ /aːi/, /ɑːi/, /ai/, /ɛi/ /ai/, /ɛi/
Westföälsk
Keski- ja etelädrentsk (middendrentsk, süüddrentsk) /eː/ /eː/ /eː/, /ei/, /iː/ /ɛi/ /eː/, /ei/, /iː/
Stellingwarvsk /eː/ /eː/ /iː/ /ɛi/ /iː/
Sallandsk, veluwsk /eː/, /ɛi/~/ɛː/ /eː/ /eː/ /ɛi/ /iː/
Twentsk, achterhooksk /eː/ /eː/ /eː/ /ɛi/ /eː/
/iː/ (osassa Achterhookia)
Urkersk /ɛː/ /iː/ /iː/ /ɛi/, /ɛː/, /aːi/ /iː/
Itäwestföälsk (oustwestföälsk) /aɪ̯/ (-r:n edellä /eː/) /aɪ̯/ (-r:n edellä /eː/) /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/ /ɛɪ̯/
Münsterlandsk /aɪ̯/ /e:/ /e:/ /aɪ̯/ /aɪ̯/
Länsimünsterlandsk (westmünsterlandsk) /eː/ /eː/ /eː/ /ɛi/ /eː/
Oustföälsk /eː/ /eː/ ? ? ?

Vanhat lyhyet vokaalit avotavussaMuokkaa

Kirjain Muinais-
saksin
äänne
Esimerkit: Muinaissaksi Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa SASS (Saksan pohjoisalasaksi) Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi) Mönsterlandsk (Saksan westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk) Hollannin vastine Saksan vastine Käännös suomeksi
a / aa a fađēr
xamaraz
fadar
hamar
vader, vadder
hamer
Vader, Vadder
Hamer
voader
hoamer
Vader
Hamer
vader
hamer
vader
hamer
Vater
Hammer
isä
moukari
ä / ää a:n ümluud (umlaut) đraʒanan dragan drägen dregen (droagen) drgen dreagn dragen tragen kantaa
ea, e e lesanan
sweƀlaz
lesan
sweval
leasen
sweavel
lesen
Swevel
lezen
swevel
lsen
Swwel
leazn
zweavel
lezen
zwavel
lesen
Schwefel
lukea
rikki (alkuaine)
ea, i
westföälskissä myös: ia
i siƀaz
liþuz

lith
seav(e), siv(ve)
lid, lead
Seev
Lidd
zeef
lid
Swt
Ld
zev(ve), zieve
lid
zeef
lid
Sieb
Glied
siivilä
jäsen
oa, o o luƀōjanan
kulan

lovon


loaven, löäven
koale, köäle, kolle
laven, löven
Kahl, Köhl

loven
kool

luowen
Kuole

loavn
kolle

loven
kool

loben
Kohle

kehua
hiili

öä, ö o:n ümluud (umlaut) furai
sbst. đrupōn

fora
sbst. dropo

vöär
dröppelen, dröäpelen
vör
drüppeln

veur


vüör
drüöpeln

vuur
dröppeln

voor
druppelen

vor
tröpfeln

edellä
tippua

oa, u
westföälskissä myös: ua
u fuʒlaz
wunēnan
fugal
wunōn
voagel, vuggel
woanen, wunnen
Vagel
wahnen
vogel
wonen
Vgel
wnen
voggel, vogel
wonn
vogel
wonen
Vogel
wohnen
lintu
asua
öä, ü
westföälskissä myös: üä
u:n ümluud (umlaut) uƀelaz
kuninʒaz
ubil
kuning
öävel, üvvel
köäning, künning
övel
König
euvel
keunenk
üëwel
Küëning
övvel
könnink
euvel
koning
übel
König
paha
kuningas
Pitkän ā:n ja avotavun lyhyen a:n, o:n ja u:n yhteenlankeaminen pohjoisalasaksissaMuokkaa

Alasaksin pohjoismurteissa muinaissaksin pitkä ā ja avotavun lyhyet a, o ja u äännetään nykyään keskenään samalla tavalla. Jos tätä murrepiirrettä halutaan osoittaa kirjoitusasussa, voidaan å-kirjainta käyttää kaikissa näissä yhteyksissä. Voidaan siis kirjoittaa åvend, dåd, våder ja håmer.

Vanhat lyhyet vokaalit umpitavussaMuokkaa

Kirjain Muinais-
saksin
äänne
Esimerkit: Muinaissaksi Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa SASS (Saksan pohjoisalasaksi) Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi) Mönsterlandsk (Saksan westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk) Hollannin vastine Saksan vastine Käännös suomeksi
a a axtōu
lanđan
ahto
land
acht
land
acht
Land
acht
laand
acht
Land
acht
laand
acht
land
acht
Land
kahdeksan
maa
ä a:n ümluud (umlaut) lanʒiþō längte Längde Längte leangte lengte Länge pituus
e e kannjanan
xelpanan
kennian
helpan
kennen
helpen(, hölpen)
kennen
helpen, hölpen
kennen
helpen
kennen
helpen
kenn
helpn
kennen
helpen
kennen
helfen
tuntea
auttaa
i i wissaz
đrenkanan
wiss
drinkan
wis
drinken
wiss
drinken
wis
drinken
wis
drinken
wis
dreenkn
gewis
drinken
gewiss
trinken
tietty
juoda
o o fuhsaz
kuppaz
fohs
kop(p)
vos
kop
Voss
Kopp
vos
kop
Fos
Kop
vos
kop
vos
kop
Fuchs
Kopf
kettu
pää
ö o:n ümluud (umlaut) vösse Vöss Fösse vösse vossen Füchse ketut
u u đumƀaz
xunʒruz
dumb
hungar
dum
hunger
dumm
Hunger
dom
honger
dum
Hunger
dom
honger
dom
honger
dumm
Hunger
tyhmä
nälkä
ü u:n ümluud (umlaut) xruʒjaz hruggi rüg(gen) Rügg rug Rüg, Rüggen rugn rug Rücken selkä

Vokaalin ja w:n yhtymätMuokkaa

Kirjain Muinais-
saksin
äänne
Esimerkit: Muinaissaksi Ylialueellinen uusi alasaksin kirjoitustapa SASS (Saksan pohjoisalasaksi) Grünnegsk (Alankomaiden pohjoisalasaksi) Mönsterlandsk (Saksan westföälsk) Standaard Schriefwieze (twentsk, Alankomaiden westföälsk) Hollannin vastine Saksan vastine Käännös suomeksi
auw aw dawwaz
hawwanan
dauw
hauwen
Dau
hauen
daauw
haauw(g)en
Dau
hauen
dauw

dauw
houwen
Tau
hauen
kaste
lyödä
ouw ew ƀrewwanan
trewwaz

triuwi
brouwen
trouw, tröyw
broen, bruen
tro, tru
braauwen
traauw
bruen
trü
brouwn
trouw
brouwen
trouw
brauen
treu
panna olutta
uskollinen
åuw ēw klēwō
ƀlēwaz

blāo
klåuw(e/n)
blåuw
Klau
blau
klaauw
blaauw
Klaon
blao
klauw(e)
blauw
klauw
blauw
Klaue
blau
kynsi
sininen
uw uw skuwwuz skuw, sküw scho, schu, schuug schaauw schü schouw schuw scheu arka, ujo
ow ūw būwanan bowen boen, buen baauwen bauen bouwn bouwen bauen rakentaa

LähteetMuokkaa