Uruguayn metsäpolitiikka

Uruguayn metsäpolitiikka pyrkii tuottamaan maalle vientituloja suosimalla joillakin maan alueilla eukalyptusten ja mäntyjen kasvattamista kuitupuuksi ulkomaiselle selluloosateollisuudelle.

Investointiohjelmalle varattuja alueita (forestry priority areas) oli 1994 noin 210 000 hehtaaria, mikä määrä on kasvanut vuosittain noin 40 000 hehtaaria vuodessa.

Investointiohjelmaan kuuluvia hyväksyttyjä puulajeja ovat Eucalyptus globulus, Eucalyptus grandis ja Eucalyptus sligna sekä mäntylajit Pinus pinaster, Pinus elliottii ja Pinus taeda sekä kolme hybridi- tai villilajiketta. Rannikkomänty (Pinus pinaster) on alun perin Välimereltä lähtöisin oleva mäntylaji. Pinus elliottii ja Pinus taeda kasvavat Yhdysvaltain kaakkoisosissa ja ovat merkittäviä kaupallisia mäntylajeja.

Eucalyptus globulus on alun perin australialainen puulaji, mitä esiintyy varsinaisen Australian saaren lisäksi myös Tasmaniassa. Se on lyhytkuituista kovaa puuta, minkä käyttäminen aikaisemmin mekaanisessa metsäteollisuudessa on ollut hankalaa. Lyhytkuituisena puuna se kelpaa hyvin selluloosan raaka-aineeksi.

SellutehdashankkeetMuokkaa

Metsäliitto-ryhmään kuuluva suomalainen selluloosayhtiö Metsä-Botnia ja espanjalainen Ence ovat rakentamassa Uruguayhin kahta selluloosatehdasta, mitkä ovat aiheuttaneet kiivasta vastustusta Argentiinassa. Argentiinan presidentti Nestor Kirchner oli ilmoittanut, että Suomen pitäisi auttaa ongelman ratkaisemisessa päivää ennen kuin ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki ilmoitti, ettei tulekaan Etelä-Amerikan vierailullaan Argentiinaan. 20. huhtikuuta 2006 Argentiinan ulkoasiainministeri Jorge Taiana sanoi odottaneensa Suomelta suurempaa osallistumista Botnian negatiivisen asenteen vähentämisessä ja ongelman ratkaisussa. Lehtomäki vierailee Chilessä, Perussa ja Uruguayssa. Botnia oli ilmoittanut keskeyttävänsä rakennustyöt vain kymmeneksi päiväksi, kun Ence puolestaan oli suostunut pysäyttämään ne pyydetyksi kolmeksi kuukaudeksi.

Aiheesta muuallaMuokkaa